Kasvimaitotuotteet – niiden erot ja käyttötavat – näitä tuotteita käytä itse eniten

”Maistoin kerran kaurafraichea, siinä oli paha maku, en viitsisi ostaa uudestaan kokeiluun, jos en tykkääkään ja rahat ja ruoka menee hukkaan”. Tämän tyyppisiä kommentteja kuulen usein. Ymmärrän hyvin. Ihmisiä kuullessa korostuu kaksi teemaa, miksi he eivät käytä niin paljoa kasvimaitotuotteita kuin ehkä haluaisivat: hinta ja maku.

Hinta

Samanlainen ajatus itselläni on ollut aikoinaan huonon vegejuustokokeilun jälkeen. Olin kuitenkin kuullut, että voisi olla olla myös ihan hyviä vegejuustoja, kuten Violifen vegefeta. Siihen aikaan Violifen vegefeta maksoi kaupassamme lähes 5 euroa, enkä opiskelijabudjetilla millään raaskinut ostaa sitä – jos en sittenkään tykkää siitä. Onneksi pääsin maistamaan sitä muualla, ja toteamaan, että tämähän on hyvää! Sen jälkeen en opiskelijana tosin edelleenkään raaskinut ostaa sitä kuin joskus harvoin. Jossain vaiheessa tuotteen hinta selvästi aleni ja siirryin itsekin opiskelijatuelta työelämään, eikä ruoan hintaa tarvinnut onneksi enää samalla tavalla miettiä. Toisaalta myös jo silloin puhuin itselleni, että hei, sinähän pidät kasvisruokablogia, niin eikö juuri sinun tehtävä olisi muiden puolesta maistella eri tuotteiden eroja, jotta osaisit sitten suositella hyviä tuotteita.

Yleisesti kyllä harmittaa, että kasvipohjaisten maitotuotteiden hinnat ovat vastaavia eläinperäisiä kalliimpia. Olen itse valmis maksamaan tämän ekologisen hintalapun, mutta kaikki eivät pysty. Se on täysin väärin ja nurinkurista, että litra kauramaitoa maksaa enemmän kuin litra lehmänmaitoa, jonka tuottamiseen on tarvittu vaikka kuinka paljon enemmän resursseja ja jo itse sitä viljaa. Uskon, että niin moni siirtyisi vahvemmin kasvipohjaisiin maitotuotteisiin, jos niiden hinnat tulisivat huokeammiksi. 

Maku

Eläinperäisissä maitotuotteissa ei ole juuri väliä, minkä merkin kermaviiliä, jogurttia tai maitoa ostat, kaikki maistuvat suunnilleen samanlaiselta. Kasvipohjaisissa tuotteissa on todella paljon makueroja eri valmistajien välillä. Toisen fraiche voi maistua saippualta jättäen rasvaisen kalvon kitalakeen, kun taas toisen fraiche voi olla todella hyvää ja koostumuskin pehmeää.

Yleisesti puhutaan kasvimaitotuotteiden sivumausta. Ymmärrän mistä puhutaan, sillä osassa tuotteista on pistävämpi ja jopa saippuamainen sivumaku, enkä edelleenkään pidä ihan kaikista vegemaitotuotteista. Mutta vegetuotteita pitkään käytettyäni maistuu mielestäni lehmänmaitotuotteissa (jäätelössä, jogurtissa ja varsinkin maidossa) nykyään vastaavasti myös outo sivumaku. Kaikissa kasvipohjaisissa tuotteissa voi aluksi siis maistua jokin vähän erilainen maku, mutta useimmissa tuotteissa se pieni sivumaku (eli raaka-aineen oma maku) on niin hento ja pieni, että siihen tottuu nopeasti.

Yleisesti aina rohkaisen kokeilemaan toista tuotetta, jos yksi ei maistunut. Mistä päästääkin tähän postaukseen. Tällaisten rohkaisujen jälkeen olen saanut useamman kertaa toivetta, että voisinko tehdä sellaisen postauksen, jossa kerron hyvänmakuisia vegemaitotuotesuosituksia. Tässä sitä ollaan.

Yritän muistella ja koota tähän nyt vähintäänkin ne tuotteet, joita eniten tulee käytettyä ja joita suuresti voin suositella eteenpäin. Havainnollistavia kuvia varten kävin kolmessa eri kaupassa löytääkseni suosikkini kuvattavaksi, mutta ihan kaikkia ei juuri sillä hetkellä ollut saatavilla, enkä toisaalta halunnut ostaa liikakaan, jotta ehdin myös käyttämään nämä ostamani tuotteet. 

Raaka-aine

Lyhyesti vielä kasvimaitotuotteiden raaka-aineista. Eniten käytetyt ovat kaura ja soija. Huomattavaa on, että nykyään suurin osa meillä myytävä, ihmisravinnoksi käytettävä soija, tulee Euroopasta. Suomessa ei toistaiseksi ole onnistuneesti pystytty viljelemään soijaa ilmasto-olojen vuoksi. Soijaa usein kritisoidaan, koska sitä tuodaan myös Etelä-Amerikasta, mutta huomattavaa on sekin, että yli 80% maailman soijasta syötetään maailman eläintuotannon eläimille, ja sademetsää ei jouduttaisi kaatamaan soijaviljelmiksi, jos soija käytettäisiin suoraan ihmisravinnoksi. Myöskään meriteitse kuljetetun viljan/muunkaan raaka-aineen kuljetuspäästöt eivät ole tuotteen hiilijalanjäljestä kuin parin-muutaman prosentin luokkaa, eli kasviksella erittäin pienet.

Kauratuotteiden plussa on, että niissä on useimmiten käytetty kotimaista kauraa. Kaurassa on runsaasti kuituja ja kolesterolia alentavaa beetaglukaania. 

Soijatuotteiden plussa on, että ne yleensä maistuvat kaikista neutraaleimmilta ja ovat maultaan ja rakenteeltaan lähimpänä vastaavaa eläinperäistä maitotuotetta. Soijassa on korkeampi proteiinipitoisuus, minkä vuoksi sillä on hieman paremmat sidosominaisuudet paistettavissa leivonnaisissa.

Ravintosisältö ja vitamiinit

Kasvimaitotuotteihin on pääasiassa lisätty vitamiineja niin, että ne vastaavat vastaavaa maitotuotetta. Niihin lisätään mm. kalsiumia, B-12 ja B2 vitamiinia, jodia sekä D-vitamiinia. Poikkeuksena ovat luomutuotteet. Luomutuotteisiin ei saa lisätä mitään, ei myöskään vitamiineja, joten esim luomu-kauramaitoa ei ole täydennetty vitamiineilla. Vaikka muuten luomutuotteiden suosiminen olisikin hyvä, niin kasvimaitotuotteissa en niitä juurikaan käytä.

Proteiinia suomalainen saa perusruoasta yleensä enemmän kuin riittävästi. Kilpatasolla urheilevat vegaanit joutuvat kiinnittämään kuitenkin proteiininsaantiin enemmän huomiota, jolloin he yleensä suosivat enemmän soijatuotteita, sillä niissä on kasvimaitotuotteista eniten proteiinia.

Rasvakoostumuksessa on merkittäviä eroja kasvimaitotuotteiden välillä. Mehän haluamme suosia pehmeitä eli tyydyttymättömiä rasvoja, jotta kolesterolit pysyisivät kurissa. Yleisesti ottaen kasvimaituotteissa on enemmän pehmeitä rasvoja kuin vastaavissa eläinperäisissä tuotteissa (poislukien juustot), mutta myös kasvituotteiden välillä on isoja eroja. Esimerkiksi Oatlyn turkkilainen kauragurtti on rakenteeltaan hyvin jämäkkää ja paksua, mutta siinä on silti vain 1% kovaa rasvaa, kun taas Plantin kreikkalainen soijagurtti on rakenteeltaan pehmeää ja juoksevaa, mutta siinä on 6% kovaa rasvaa. Pelkästään koostumuksesta ei voi päätellä siis mitään, vaan kannattaa joskus katsastaa ravintosisältö purkin kyljestä varsinkin eniten käytettyjen tuotteiden kohdalla.

Kasvimaidot

Käytän itse pääasiassa Barista kaurajuomia (eli ns. kahviin tarkoitettuja, paksumpia koostumukseltaan) vähän kaikkeen: kahviin, leivontaan ja ruoanlaittoon. Sitä löytyy ihan aina jääkaapista. Tykkään kahvissa nimenomaan kauramaidon antamasta mausta (vs. soijamaito, jolla neutraalimpi maku), minkä vuoksi juuri kauramaito on vakiinnuttanut paikkansa perusmaitona. Soijamaidot ovat toiseksi eniten käyttämiäni. Ne sopivat erityisesti sellaiseen ruoanlaittokäyttöön, kun kauramaito antaisi tottumattomalle liian vahvan sivumaun. Esimerkiksi perunamuusiin, riisipuuroon ja tällaisiin vastaaviin ruokiin, johon lisätään runsaasti maitoa, eikä mausteta sen kummemmin, soijamaito antaa paljon neutraalimman maun.

Erityisesti Oddlygoodilta löytyy maustettuja kaurajuomia, kuten vaniljan, hasselpähkinän tai korvapuustin makuinen kaurajuoma, jotka ovat kaikki hurjan hyviä kahvin joukossa. Fazerilta löytyy myös herkkujuomia kuten Pätkis-kaurajuoma. Alprolla taas on kylmä soijapohjaista maitokahvijuomaa sekä kaakaojuomaa.

Pähkinäpohjaisia maitoja on jonkin verran, mutta niitä tulee harvemmin käytettyä, koska en vain ole tottunut niitä niin käyttämään. Ne ovat hieman vetisempiä rakenteeltaan, mutta pähkinöistä pitävänä pidän kyllä niiden mausta. Esimerkiksi smoothieihin ne sopivat erinomaisesti. Näitä voisi kyllä hyödyntää enemmänkin.

Riisimaitoa en juuri käytä. Se on hyvin neutraalin makuista, melko vetistä rakenteeltaan. Sitä ei kuitenkaan esimerkiksi suositella alle 6 vuotiaille lapsille riisiin kertyvän arseenin vuoksi.

Pääasiassa kasvimaidot löytyvät kaupasta omalta hyllyltään lämpimästä. Jotkin kauramaidoista löytyvät kylmähyllystä.

Kasvimaidoissa ei ole niin suurta makuskaalavaihtelua merkkien välillä kuin muissa kasvimaitotuotteissa, minkä vuoksi on mielestäni turha listata niistä erillisiä merkkejä. 

Kasvipohjaiset gurtit (maustamattomat ja maustetut)

Eniten minulta kysytään, mikä olisi hyvä maustamaton kasvipohjainen jogurtti. Tämän kanssa itsekin aikoinaan tuskastelin pisimpään. Yksikään kasvipohjainen jogurtti ei ole vielä ollut aivan niin ihanan hapan kuin lehmänmaidosta tehty maustamaton jogurtti, mutta toisaalta olen erittäin tyytyväinen nykyiseen kasvijogurttivalikoimaan ja tottunut jo siihen, etteivät ne ole aivan yhtä happamia. Leivontaresepteissä mikä tahansa maustamaton vegejogurtti ajaa samaa asiaa. Jos valmistetaan juustokakkua, johon tulee runsaasti vegejogurttia, kannattaa valita soijapohjainen, sillä suuremman proteiinipitoisuuden ansiosta se kiinteytyy paremmin.

Lempparini maustamattomista gurteista ovat:

• Alpron maustamaton soijajogurtti (750 ml tetrapakkauksessa oleva)
  • juoksevan pehmeää, ei makea, rakenteeltaan vastaa lehmänmaidosta valmistettua maustamatonta jogurttia
• Plantin maustamaton soija- ja kauragurtti (löytyvät myös vastaavista 750 ml tetrapakkauksista)
  • Maultaan vähän Alproa happamampia. Soijajogurtti on neutraalimman makuinen, kun taas kaurapohjaisessa on pieni sivumaku, mutta varsin pieni verrattuna moneen muuhun kaurapohjaisen gurttiin
  • Miinuksena, että Plantin jogurtteja tuntuu löytyvän vähän huonommin kauppojen valikoimista
  • Toisena miinuksena, että Plantin soijagurttia on tietääkseni vain luomuna, eli siihen ei ole lisätty maitotuotteita vastaavia vitamiineja
• Oddlygoodin maustamattomat gurtit
  • Kaikista happamimman makuisia, mistä iso plussa
  • Kauran sivumaku on selkeä, eli ei välttämättä se ensimmäinen vegejogurtti
  • Rakenteesta pieni miinus verrattuna edeltäviin tuotteisiin. Rakenne on selvästi paksumpaa, ns. kokkareisempaa, kun taas edeltävät ovat valuvan pehmeitä.
• Alpron soijapohjainen kookosjogurtti
  • Lasken tämänkin maustamattomien jogurttien kategoriaan, vaikkakin joidenkin mielestä kuuluisi ehkä maustettuihin.
  • Tämä on kuitenkin maultaan kivan hapan, ei makea kuten maustetut gurtit, kookoksen maku on selkeä, muttei liiallinen. Itse ainakin rakastan tällaista pientä kookoksen makua.

Maustettujen gurttien valikoima on valtava ja sieltä voisi nostaa monta monta hyvää esille! Huonoja ei juuri olekaan. Muutama lempparini:

• Alpro Greek Style Vanilla (kaikki greek style sarjan jogurtit ovat ihania)
  • Greek Style- sarjan gurtit ovat paksuja ja lohkeavia
  • Vanilja on erityinen lemppari, jota harvoin syön sellaisenaan jogurttina, sillä se on melko makea, mutta se sopii todella moneen muuhun käyttöön:
    • lisään puuron päälle marjojen kanssa
    • Toimii esimerkiksi lettujen ja pannarien kanssa kermavaahdon sijaan vähän kuin paksuna, kevyenä ”vaniljakastikkeena”
    • Paksuutensa ansiosta toimii leivonnassa esimerkiksi kakkujen täytteissä tai tuorejuustokreemin sekaan sekoitettuna
    • Voi valmistaa paistettuja juustokakkuja
• Fazer Aito kaurapohjaiset fermentoidut gurtit
  • Erityisesti tulee ostettua mangoa ja metsämarjaa
  • Näissä gurteissa on ihana hapan maku fermentoinnin ansiosta
  • Löytyy myös pienemmissä välipalapakkauksissa
• Alpro Greek Style – välipalat
  • Välipalana tulee syötyä usein sitä passionia sisältävää
• Oddlygood kaurapohjainen uuniomena
  • Tulee ihan mieleen lapsuusnostalgiat. Valion uuniomenajogurtti oli lempparini lapsena, ja nyt tämä kauragurtti tuo ihanasti mieleen saman gurtin.
  • Oddlygoodin gurtit ovat rakenteeltaan hyvin paksuja.

Kasvipohjaiset fraichet, ruoanlaittoon turkkilaiset gurtit ja kermaviilit

Siinä missä eläinperäisissä tuotteissa kermaviili maistuu selvästi erilaiselta kuin turkkilainen jogurtti tai creme fraiche, niin kasvipohjaisissa tuotteissa näiden kategorioiden välillä ei ole yhtä isoja makueroja. Niinpä vegekokkailussa käytän näitä kolmea tuoteryhmää ruoanlaittomielessä ristiin rastiin. Jos reseptissä lukee fraiche, käytän yleensä siltikin turkkilaista gurttia. Myös kermaviilin sijasta käytän yleensä turkkilaista gurttia. Johtopäätöksenä siis on, että aika lailla korvaan kaikki tämän kaltaiset valkoiset tuotteet turkkilaisella gurtilla. Turkkilainen gurtti maistuu yleensä raikkaammalta, on koostumukseltaan pehmeämpää kuin moni kaurafraiche, ja varsinkin Oatlyn turkkilaisessa on erinomainen rasvakoostumus.

Eniten käyttämäni turkkilaiset gurtit ja fraichet

• Oatlyn turkkilainen
  • Paksua, hapanta
  • 10% rasvaa, josta vain 1% tyydyttynyttä
  • Sekoittamalla rakenne muuttuu mukavan pehmeäksi, mutta koossa pysyväksi
  • Harvoin tulee syötyä sellaisenaan aamiaisjogurttina, sillä pidän enemmän edellä olevan kappaleen maustamattomista gurteista aamiaistarkoitukseen.
  • Tulee käytettyä aikalailla kaikkeen ruoanlaittoon, johon tarvitaan turkkilaista gurttia tai fraichea
    • Pastan sekaan kerman sijasta, kuten tässä sitruuna-gurttipastassa
    • Sellaisenaan tulisten ruokien kanssa kastikkeena
    • Tsatsikin pohjaksi
    • Sen verran jämäkkää, että sopii leivonnassa esimerkiksi moussejen tai vaahtojen sekaan keveyttämään kermaa
• Plantin Greek Style
  • Paljon juoksevampaa kuin Oatlyn turkkilainen
  • Hyvän ja neutraalin makuinen
  • Tätä on myös melkeinpä aina jääkaapissa
  • Soveltuu samaan tarkoitukseen kuin Oatlyn, paitsi juoksevan rakenteen vuoksi ei samalla tavalla sovellu leivonnassa moussejen tai vaahtojen sekaan
  • Tätä tykkään eniten käyttää dippikastikepohjana
• Plantin Sour Dream ja Cooking Fraiche
  • Mielestäni parhaimman makuiset fraichet. Ihana hapan maku
  • Pehmeitä, paksun juoksevia rakenteeltaan
  • Sopivat myös dipeiksi

Kasvikermat

On ruoanlaittoon ja leivontaan tarkoitettuja kasvikermoja. Ruoanlaittoon tarkoitetuissa on vähemmän rasvaa, kun taas leivontaan tarvitaan usein korkeampi rasvapitoisuus, jotta kermasta saadaan vaahtoa tai jotta se kestää kuumaksi kinuskiksi tai toffeeksi keittelyn.

Kasvikermat ovat joko kaura- tai soijapohjaisia. Pääasiassa itse tulee käytettyä kaurakermoja. Ruoanlaittoon tarkoitetuissa kermoissa ei mielestäni ole merkittäviä makueroja ja käytän vähän kaikkia eri valmistajien tuotteita vaihdellen (Fazer Aito, Pirkka, Planti). Lisäksi on maustettuja ruoanlaittokermoja, joista erityisesti pidän Fazer Aito juustonmakuisesta kaurakermasta.

Leivontaan tarkoitetuissa kasvikermoissa, eli kasvivispeissä, on vähän enemmän eroja. Jonkin verran makueroja kermojen makeudessa, mutta eniten eroja on eri kermojen koostumuksessa vatkattuna, mikä vaikuttaa sitten niiden käyttöominaisuuksiin.

Lyhyesti eri kasvivispeistä:

• Oddlygood kasvivispi
  • Suosikkini kasvivispeistä, mutta jostain syystä ei niin hyvin saatavilla.
  • Neutraaleimman makuinen. Ei lisättyä sokeria, eli ei ole itsessään makea kuten moni muu kasvivispi. Sopii siis myös rikastamaan juhlavampaa kasvissosekeittoa.
  • Erinomaiset vatkautumisominaisuudet. Vatkautuu nopeasti todella jämäkäksi vaahdoksi, joka myös pitää rakenteensa vaikkapa kakun päällä päivienkin säilytyksen aikana.
• Fazer Aito kauravispi
  • Parhaiten saatavilla. 
  • Hieman vaniljaisen makea maku, josta tykkään. Maun puolesta tykkään tästä tosi paljon, eikä tarvitse lisätä erikseen enää sokeria välttämättä.
  • Sopii erinomaisesti esimerkiksi pannukakkujen kanssa tai vatkattuna kermavaahtolisukkeena
  • Silloin, kun tuotteesta poistettiin palmuöljy, myös sen rakenne muuttui. Nykyään kyseinen kasvivispi ei vatkaudu yhtä jämäkäksi vaahdoksi kuin ennen, eikä säilytä jämäkkää rakennetta, eli ei ole yhtä hyvä silloin kun tarvitaan koossa pysyvä jämäkkä vaahto.
• Plantin kauravispi
  • Löytyy usein lämpimästä, sillä säilyy ilmeisestikin myös huoneenlämmössä
  • Purkista puristaessa paksua tököttiä. Ei tule yhtä kuohkea vaahto kuin muista kasvivispeistä.
  • Sopii hyvin kinuskin keittämiseen.
• Oatlyn kauravispi
  • Vatkautuu ja pysyy hyvin jämäkästi koossa, eli soveltuu monipuolisesti leivontaan
  • Tässä maistuu eniten kauran maku
• Alpron soijavispi
  • Hieman makeutettu. Hyvän makuinen, neutraali maku.
  • Vatkautuu kuohkeaksi vaahdoksi, mutta ei yhtä jämäkäksi kuin Oddlygood tai Oatly
• Oatlyn vaniljakastike
  • Mainitaan se tämän saman kategorian alle
  • Erinomainen vaniljakastike, jota tulee käytettyä nimenomaan vaniljakastikkeena
  • Voi myös vispata paksummaksi

Juustot ja tuorejuustot

Muissa kasvimaitotuotekategorioissa löytyy erinomainen kattaus hyviä vegetuotteita, mutta juustot vähän laahaavat perässä. Niissäkin on lupaavia tulokkaita lupaavaa kehitystyötä. Vegejuustot sopivat kuitenkin hyvin ruoanlaittoon, mutta herkuttelujuustoja on vielä vähemmän saatavilla.

 Aiemmin, ja edelleen, todella hyvät vegejuustot ovat yleensä niin kalliita, etteivät ne edes pääse oikein myyntiin, kun kukaan ei maksaisi niitä hintoja. Pähkinästä valmistettuja herkkujuustoja olen päässyt maistamaan ja ne ovat olleet mullistavia, mutta pähkinä on niin hintava raaka-aine juustolle, että niiden hintaa ei helposti saa alaspäin.

Kotimainen Mö on kuitenkin uurtanut kohtuuhintaisten vegejuustojen uraa vegefetalla sekä uusimpana vegevuohenjuustolla – ja onnistuvat valmistamaan kaurapohjaisia todella hyviä juustoja.

Tuorejuustojen maailmassa vegetuorejuustoissa on eroja siinä, miten ne käyttäytyvät paistettaessa. Tuorejuustokreemin tavoin käytettynä lähinnä maku ratkaisee.

Lempparivegejuustot:

• Mö vegefeta
  • murennettava, suolainen
  • ei sovi kuumennettavaksi – sulaa liikaa. Esim pitsan päälle voi lisätä ihan paiston loppuvaiheessa hetkeksi
• Mö Chavre eli vegevuohenjuusto
  • maistuu erittäin paljon vuohenjuustolta. Niin hyvä, että tekee mieli syödä sellaisenaan hillokkeiden kanssa
  • Ei sovi pannulla paistettavaksi
  • Levittyvä, mutta myös mahdollista murennella
• Violifen Epic Mature Cheddar sekä Violife vegefeta
  • Epic Mature Cheddar on mielestäni paras hampparijuusto. Siitä saa leikattua siivuja, jotka myös sulavat nätisti.
  • Epic Mature Cheddar kuten moni muu Violifen palasina myytävät juustot sulavat nätisti.
  • Violifen vegefeta on Mö:tä vähemmän suolaisen makuinen, lohkeavampi rakenteeltaan kuin Mö. 
• Oddlygood Italian Style raaste/muru
  • Aivan paras parmesanin kaltainen tuote tähän saakka! Maistuu hyvältä sellaisenaankin
  • Risottojen ja pastojen päälle parmesanin sijasta
• Violife maustamaton tuorejuusto
  • Tätä käytän eniten leivonnassa, kun tarvitaan tuorejuustoa
• Autan maustetut tuorejuustolevitteet
  • Hyvin pehmeän levittyviä rakenteeltaan
  • leivän päälle tai suolaiseen ruoanlaittoon 

Jäätelöt

Vegejäätelöiden valikoima sen kuin lisääntyy, mahtavaa! Melkeipän ihan kaikki vegejäätelöt ovat mielestäni nykyään tosi hyviä, eli en lähde niitä sen kummemmin tähän erittelemään. 

Entä piimät ja viilit?

Tätäkin ajoittain kuulen harmittelevan, että kun näitä ei ole kasvipohjaisena. Tiedän, mustakin piimä on ajoittain ihanaa ja viilihimokin iskee pari kertaa vuodessa. Ainakin itselleni sitten vain sallin, että ajoittain voin syödä näitä, jos himo iskee. Jos leivontareseptissä tarvittaisiin piimää, niin piimän ominaisuudet saat puristamalla sitruunamehua kauramaidon joukkoon ja jättämällä seoksen seisomaan huoneenlämpöön muutamaksi minuutiksi.