Koti Arjen nopeat Raikas pinaatti-sitruunapasta kauragurttikastikkeella

Raikas pinaatti-sitruunapasta kauragurttikastikkeella

kirjoittanut Saara / Viimeistä murua myöten
3 kommentit
Pinaatti-sitruunapasta.

Kaupallinen yhteistyö Oatly

Turkkilaista gurttia pastakastikkeena! Oi kyllä! Turkkilaisessa gurtissa on ihana hapokkuus, joka on omiaan kesäisen raikkaaseen pastaan pastakastikkeeksi. Sitruunapasta on yksi suosikeistani, jota varioin miten milloinkin. Joka kerta siihen tulee kuitenkin runsaasti valkosipulia. Tällä kertaa paistoin mukaan pinaattia, mutta voisi käyttää tähän vuodenaikaan myös vaikkapa nokkosta! Proteiiniksi lisäsin kikherneitä, mutta mikäli kaipaa lisää suolaisuutta/umamia, niin voisi niiden sijaan laittaa esim. beanit-murua. Sitruuna-jogurttipasta on arkisuosikeissa sen nopeuden ja helppouden vuoksi, mutta tietysti myös maun. Pasta, joka maistuu täyteläiseltä ja kermamaiselta, ollen samalla raikas ja kevyt.

Pjnaatti-sitruunapasta.

Pjnaatti-sitruunapasta.

Oatlyn Havregurt Turkkilainen on tuote, jota löytyy lähes aina jääkaapista. Turkkilainen gurtti kun on todella monikäyttöinen. Siinä on sen verran rasvaa, että se kestää kuumentamista ja sopii siksi kastikkeeksi. Siinä on myös sen verran rasvaa (10%), että se tuo sen sopivan paksuuden ja täyteläisyyden ruokaan. Sitä voi käyttää niin kermaviilin kuin fraichejenkin sijaan eli ei tarvitse muistaa kuin yksi purkki kaupasta :). Kaverini osoitti aivan vastikään yhden ison plussan kyseisestä tuotteesta: tuotteen rasvana on käytetty pelkkää rapsiöljyä, eikä tuote sisällä oikeastaan lainkaan tyydyttyneitä rasvoja. Lähes sataprosenttia pehmeää rasvaa, mikä tekee tästä erittäin soveltuvan arjen moneen ruoanlaittoon. Huomaa kolmenkympin iän lähestyvän, kun alkaa rasvakoostumus kiinnostaa sydän-ja verisuonitautien ennaltaehkäisymielessä :D.

Lähipiirissä kasvipohjaisuus se normaali ruokavalio

Muutama vuosi sitten en tosiaan olisi tuosta noin vaan suunnannut kaupan vegehyllylle ja tehnyt ostokseni sieltä. Alkaa aina ihan naurattaa, kun ajattelen aikoja ollessani tiedekuntamme emäntä ja olin joka kerta yhtä huuli pyöreänä, että mitä laitan sitseillä ruoaksi vegaaneille? Nyt kun pääsisi sitsikeittiöön, niin tekisin menun jo lähtökohtaisesti kasvipohjaiseksi, enkä pitäisi siitä suurempaa numeroa. Ehkäpä tulevaisuudessa, kun sitsiruokia varten kysellään erikoisruokavalioita, niin vegaani/kasvissyöjä ei ole enää se erikoisruokavalio, vaan lähtöoletus. Ehkäpä ”syön lihaa” on tulevaisuudessa erikoisruokavalio?

Kaukana ollaankin jo onneksi ajoista, kun yleisajatus tuntui olevan, että kasvisruoka on mautonta ja tofu on vain ”ituhippien” ruokaa. Ainakin omissa ystäväpiireissä ei tule nykyään edes ilmoitettua olevansa kasvissyöjä, kun kasvisruoasta on tullut jo se normaali tarjottava.

Vaikka omissa ystävissäni on pääasiassa kasvisruokaa suosivia ja vegaaneja, niin näin ei yleisesti ihan vielä ole. Ilmeisen iso osa kuitenkin haluaisi lisätä kasvipohjaisten tuotteiden syömistä. Mikä on hienoa. Sillä ruokavalio on yksi merkittävimmistä ja myös helpoimmista tavoista itse vaikuttaa hiilijalanjälkeensä.

Pjnaatti-sitruunapasta.

Miten kasvipohjaisesta ruokailusta tulee yhä normaalimpaa?

Tämä on myös yhteistyöpostaus Oatlyn Uusi Normaali-kampanjassa. Tätähän itsekin blogillani pyrin edistämään; että kasvissyönnistä tulisi normaalimpaa, eikä se koettaisi vaihtoehtona. Pari vuotta sitten minulta kysyttiin, onko minulla jotain tavoitteita blogin pitämisen suhteen? Vastasin, että ei nyt mitään varsinaisia saavutustavotteita, mutta ihan yleisesti se, että kasvissyönti lisääntyy. Ja jos jotain isompaa voisi toivoa, niin jos jotenkin pystyisi kansallisella tasolla vaikuttamaan siihen, että kasvisruoka olisi se normaali vaihtoehto esimerkiksi koulu- ja työpaikkaruokaloissa. Kasvisruokaa isompi satsi ja se linjastolla ensimmäiseksi? Että kasvisruokaa ylipäänsä olisi ruokaloissa joka päivä tarjolla, eikä vain erikseen etukäteen tilaamalla. Sama koskee kauppojen valmisruokahyllyjä-ja tiskejä. Asetellaan ilmastoystävällisemmät ruoat näkyvämmin ja lisätään niiden tarjontaa. Niiden myyntiä tulisi myös hinnoittelulla edistää; ilmastoystävällisten ruokien verotusta pienemmäksi. Kauppojen hyllyistä tuli mieleen, että nähdäänkö tulevaisuudessa tilanne, jossa ei ole erillistä vegehyllyä, vaan vegetuotteet ovat vallanneet jo suurimman osan myyntitilasta? Vai ehkä jopa erillinen hylly eläinperäisille lihoille ja maidoille?

Ainakin isommissa kaupungeissa ajanhermolla olevat ravintolat ovat jo alkaneet tarjota loppuun mietittyjä ja erittäin maukkaita vegaanisia annoksia tai jopa kokonaan vegaanisia menuita. Rovaniemen fine dining Nabo-ravintola esimerkiksi tarjoaa vegaanimenutaan (mainitsematta sen olevan vegaaninen) ensimmäisenä vaihtoehtona ennen seuraavalta sivulta löytyvää sekasyöjämenuaan. Juuri näin! Tällainen saa näyttämään kasvipohjaisen siltä normaalimmalta, kun se on tarjolla listan ensimmäisenä/ylimpänä. Se myös viestii, että tämä on varmasti oikeasti hyvää, kun sen on kerta laitettu tähän ensimmäiseksi. Samoin se, jos suurin osa ravintolan tarjonnasta on kasvipohjaista.

Toiveista ja tavotteista tuli mieleen, että olisipa hieno suunnitella jokin oma kasvipohjainen retkiateriasarja!

Se, mikä nähdään normaalina ruokana syntyy myös siitä, mitä lähipiiri syö, mistä he puhuvat. Mitä kokit, reseptinkirjoittajat ja vaikuttajat puhuvat. Miten he viestivät ruoasta. Olen myös ihmetellyt esimerkiksi MasterChef-ohjelmaa. Että vielä tänä päivänä lähtökohta noin isossa ruokaohjelmassa on se, että valitaan eläinproteiini ja aletaan sen ympärille koota annosta.

Pjnaatti-sitruunapasta.

Miten itse voin vaikuttaa uuteen normaaliin?

Toki ihan jo resepteilläni teen kasvipohjaisesta ruokailusta normaalimpaa. En ole vegaani – ainakaan tänä päivänä. Mutta pyrin valinnoillani mahdollisimman kasvipohjaiseen/ympäristöystävälliseen ruokailuun ja kotona kokatessa siihen on helpoin vaikuttaa. 

Se, mitä olen tietoisesti tehnyt jo pari vuotta on se, että yleensä en erikseen mainosta tai korosta jonkin reseptini olevan vegaaninen, sillä se karsii jo monet ennakkoluuloiset pois. Vegaanisen ajatellaan helposti olevan jotenkin huonompi tai mauttomampi. Välillä kirjoitan vegaanisuuden kuitenkin otsikkotasolla, esim. vegaaniset browniet, koska tämä on toisaalta sen tyyppinen resepti mitä paljon etsitään ja haetaan, jolloinka sen helpottaa niiden löytämistä. Olen kuitenkin aina merkannut otsikkoon reseptin perään merkin ”V”, jos resepti on vegaaninen. Nyt kokeilen jättää sen pois, sillä 95% uusista resepteistäni ovat joka tapauksessa jo vegaanisia.

Lukijoiden mietteitä kasvipohjaisten tuotteiden käytöstä; hinnasta, mausta ja terveellisyydestä

Kyselin myös seuraajilta etukäteen heidän mietteitä kasvipohjaisista ”maito”tuotteista. Moni haluaisi lisätä niiden käyttöä, mutta kaksi isointa syytä olla kuitenkaan ostamatta niitä olivat kalliimpi hinta ja oudompi maku.

Hinta tosiaan toivottavasti tulee alaspäin, mikä pienentäisi ostokynnystä. Eläinperäisten maitotuotteiden vaihtaminen kasvipohjaisiin ”maito”tuotteisiin ei kuitenkaan kuukausitasolla kerrytä pariakymppiä (ei varmaan sitäkään) enempää ruokalaskua (riippuu tietysti, minkä verran niitä ostaa). Parikymppiä säästyy kuitenkin aika helposti muusta. Tiedän, että on ihmisiä, joille tämä on merkittävä summa. Itsekin opiskelijana kävin kolmessa eri kaupassa löytääkseni aina ne edullisimmat vaihtoehdot.

Mitä makuun tulee; kyllähän se on totta, että välillä kasvipohjaisuuden kyllä maistaa; että ruoka ei maistu siltä ns. tutulta ja perinteiseltä. Kuulee sanottavan, että tässä on joku ”sivumaku”. Sivumaku-sana itsessään on hieman negatiivissävytteinen. Vaikka tämä sivumaku on oikeastaan vain maku, johon emme ole niin tottuneita – vielä. Muistan, kuinka aluksi kasvipohjaiset fraichet ja tuorejuuston kaltaiset tuotteet maistuivat aivan oudolta, osasta en tykännyt ollenkaan. Sen kyllä huomaa, että mitä enemmän ja kauemmin on käyttänyt pääasiassa kasvipohjaisia tuotteita, niin eläinperäisiä maitotuotteita maistaessa maistaakin niissä jonkin ”sivumaun”. Tottumiskysymyksiä siis. Makunystyrät vaativat useita toistokertoja tottuakseen johonkin. Itse ainakin olen halunnut kouluttaa makuaistiani kasvipohjaisten tuotteiden makumaailmaan. Vinkkinä myös, että tuo ns.sivumaku yleensä häviää kypsentäessä ja kuumentaessa.

Pjnaatti-sitruunapasta. Pjnaatti-sitruunapasta.

Terveellisyys ja rasvakoostumus

Hyvin moni lukija on myös kertonut suosivansa kasvispainotteista ruokaa terveyssyistä. Moni on tuonut ilmi, että haluaisi lisätä kasvipohjaisten ”maito”tuotteiden käyttöä terveyspohjalta ja toivovat kasvipohjaisilta tuotteilta palmuöljyttömyyttä ja terveellisiä rasvoja. Ainakin Oatlyn kaikki tuotteet ovat palmuöljyttömiä. Eläinperäisiin tuotteisiin verrattaessa rasvakoostumus on vastaavissa kasvivalmisteissa lähes järjestäen parempi (tyydyttyneiden rasvojen pitoisuus pienempi). Mitä rasvakoostumukseen tulee, niin vegejuustoja tai kauravispejä ei voikaan valmistaa ilman kovetettuja rasvoja eli ei pidä myöskään hämääntyä ja luulla kasvipohjaisen tarkoittavan automaattisesti terveysvalintaa. 

Myös D-vitamiinia ja kalsiumia on lisätty valtaosaan kasvi”maito”tuotteista, niin että niiden pitoisuudet vastaavat eläinperäisiä maitotuotteita. Huom, luomutuotteisiin näitä ei saa lisätä. Kauratuotteissa kannattaa välillä katsastaa myös beetaglukaanipitoisuus. Se on se kauran terveyskuitu, jolla on tutkitusti LDL-kolesteroliarvoja laskeva vaikutus. Se, missä kasvi”maito”tuotteet tosiaan häviävät on proteiinipitoisuus, kuten eräs lukija mainitsi. Soijapohjaisissa tuotteissa proteiinipitoisuus on kasvituotteista suurin. Tästä en olisi huolissani lainkaan, ellei sitten olisi huippu-urheilija. Proteiinia kertyy vaikka ja mistä ja länsimaisessa ruokavaliossa yleensä yli tarpeiden. Vaikkapa tässäkin ruossa pelkästään jo itse pastassa on iso osa päivän proteiinista.

Usein kuulee myös ihmeteltävän, miksi kaura”maito”tuotteissa on niin vähän kauraa? Koska muuten tuote olisi kauravelli. Kauratuotteissa on suurimmaksi osaksi tietysti vettä. 

Lupa ”fleksata” (eli yhdistellä kasvipohjaisia ja eläinperäisiä tuotteita)

Päivä päivältä kasvipohjainen ruokavalio muuttuukin helpommaksi tuotevalikoiman laajentuessa. En tosiaan ole ehdottomuuden kannalla, sillä elämässä on hyvin monta tilannetta, jota ehdottomuus vain vaikeuttaa ja tuottaa turhaa kuormitusta (tai nälkää :D). Kukin meistä tekee oman parhaansa oman tiedon, erilaisten tilanteiden ja jaksamisen valossa. Itseäni ainakin helpottaa ajattelu, että saan käyttää eläinperäisiäkin maitotuotteita, jos sitä tekee mieli. Ja voin yhdistää homejuuston kaurafraichen kanssa samaan ruokaan. Jokainen kasvipohjainen valinta on kuitenkin hyvä. Tämän tyyppinen ”fleksaaminen” myös alentaa kynnystä kokeilla kasvipohjaisia ”maito”tuotteita.

Nyt itse ihanan sitruunaiseen pastaan! Toiveisiin vastaten tässä on ainakin maku ja terveysarvot kohdillaan. Taatusti tulet myös rakastumaan turkkilaiseen gurttiin valkoisena pastakastikkeena! Toivon, että mikäli et ole ihan vielä tottunut kasvi”maito”tuotteisiin, niin rohkaistut kokeilemaan tätä ihan reseptin mukaisesti. Tulet varmasti yllättymään, kuinka hyvää tämä onkaan :).


Pinaatti-sitruunapasta – resepti

Pjnaatti-sitruunapasta.

Turkkilainen gurtti on aika täydellinen valkoinen pastakastike. Se on hapokas, raikas, kevyt, mutta samalla kermamainen. Sitruunapasta on yksi suosikeistani, jota varioin miten milloinkin. Joka kerta siihen tulee kuitenkin runsaasti valkosipulia. Tällä kertaa paistoin mukaan pinaattia, mutta voisi käyttää tähän vuodenaikaan myös vaikkapa nokkosta! Proteiiniksi lisäsin kikherneitä, mutta mikäli kaipaa lisää suolaisuutta/umamia, niin voisi niiden sijaan laittaa vaikkapa beanit-murua. 

2 isoa annosta. Valmistuaika n. 20 minuuttia.

Tarvitset

4 isoa valkosipulinkynttä
100g tuorepinaattia
rypsiöljyä paistamiseen
250g tagliatellea
250g (½ purkki) Oatly Havregurt Turkkilainen
1 ison sitruunan mehu
1 sitruunan kuoriraaste
rouhittua mustapippuria
n. 50g vegeparmesania (prosociano) (tai maun mukaan lisää)
3-4 rkl oliiviöljyä
suolaa maun mukaan
1 tetrallinen kikherneitä (n. 200g)

Valmistusohjeet

  1. Kuori ja hienonna valkosipulit. Paista valkosipulia ja pinaattia miedolla lämmöllä rypsiöljyssä paistinpannulla, kunnes pinaatti on pehmentynyt.
  2. Keitä pasta al denteksi.
  3. Valuta pastavesi pois ja sekoita turkkilainen gurtti joukkoon. Anna olla miedolla lämmöllä levyllä, jotta gurtti lämpenee. Purista joukkoon sitruunanmehu ja raasta sitruunankuori. Rouhi reilulla kädellä mustapippuria. Raasta vegeparmesan ja sekoita joukkoon. Anna sen sulaa. Lorauta joukkoon oliiviöljy. Lisää vielä suolaa maun mukaan lisää. Kaada lopuksi joukkoon kikherneet sekä pinaatti-valkosipulipaistos.
  4. Halutessasi lisää pastan päälle vielä lisää vegeparmesania ja oliiviöljyä.

Pjnaatti-sitruunapasta.

Jäikö nälkä?

3 kommentit

Glotter-Bäckerin 24.05.2021 - 15:49

Kuulostaa just ihanan freesiltä pastalta! Voi varmaan käyttää myös kesäkurpitsanuudelia kevyelle aterialle/kesäkuumalla. Me ollaan kokeiltu retkellä myös papupastan + kaurakerman + wasabin yhdistelmää. Se on sähäkkä! Siihen sopisi epäilemättä myös jogurtti taittamaan makua.

Ja erittäin hyviä pointteja tuosta kasvisruoan normalisoinnista. Juurikin tuota itsekin toivoisin, että kasvisruoka olisi samassa linjastossa (eikä jossain takanurkassa, jolloin pitää leimautua vegehipiksi etsiessään oikeaa ruokajonoa) ihan tasa-arvoisena vaihtoehtona ja mieluiten vielä ensimmäisenä esillä, jotta pääsee erille. Kasvisruoan taso on noussut viime vuosina niin hurjasti että sitä kelpaa kyllä useimmissa paikoissa ylpeydellä esitellä.

Ja todella kasvipohjaisten tuotteiden hinnan toivoisi tulevan alaspäin. Ennen sitä kasvipohjaiset ei ole tasavertainen vaihtoehto kaupassa ja normaulitumista ei tule ikinä tapahtumaan. Esimerkiksi juuri tuo turkkilainen jogurtti on niin hyvää ja monikäyttöistä, mutta maksaa kolmisen euroa purkki. Hinta vaikuttaa varmasti ostopäätöksiin isosti. Kun tuottajia tulee lisää niin tietysti ja toivottavasti hinnat laskevat mutta verotuskin voisi olla yksi vipuvarsi.

Huomautusena myös, että maidostakin 87%-93% on vettä (riippuen rasvapitoisuudesta) eli itse maidon kuiva-aineita on noin 8% maidosta. Eli lopulta vesipitoisuus on aika sama kuin kauratuotteissa.

Vastaa
Saara / Viimeistä murua myöten 25.05.2021 - 20:02

Tai ettei aina tarvisisi olla sitä erikseen pyytämässä ja leimautua juurikin siksi vähän oudoksi :D. Siis se on toden totta, että niin kauan kun kasvivaihtoehdot ovat kalliimpia, niin niistä ei tulee se normaali vaihtoehto. Se on kyllä yksi ensimmäisistä lähtökohdista :). Siis niinpä, on maidostakin iso osa jotain muuta eli vettä :D.

Vastaa
Glotter-Bäckerin 27.05.2021 - 10:27

Jep! Siihen nähden ihan mahtava tuo Nabo-ravintola, jossa ei leimata vegemenuakaan, koska silloinhan jää monelta ennakkoluuloissaan tilaamatta. Että tarjotaan vaan herkullista menukokonaisuutta, jota ylpeydellä tarjotaan, alleviivaamatta vegaanisuutta. Toivottavasti tämä yleistyy 🙂

Vastaa

Jätä kommentti