Keksin juuri jotain ainakin oman ruoanlaittoni mullistavaa! =) Jälleen uuden käyttötavan tofulle. Tofusta saat nimittäin kermaisen kastikkeen pastalle ilman kermaa. Tofukerma on vieläpä herkullisempaa ja myös ravinteikkaampaa kuin mikään ruokakerma.
Näin saat huomaamattasi pastaan myös proteiinilisukkeen ilman, että tarvitsee miettiä mikäköhän proteiini tähän sopisi. Ei niin, että joka kerta tarvitsisi proteiinia ateriassa ollakaan (sisältäähän itse pastakin sitä).
Video havainnollistamaan, kuin valmistan tofukerman.
Tofukerma sopii tietysti moneen muuhunkin ja paksumpana saat siitä fraiche-tyyppisen kylmän lisukkeen vaikka uunijuureksille. Tofukerma valmistuu simppelisti maustamattomasta tofusta ja kasvisliemestä. Ne surautetaan sileäksi ja tätä pohjaa voi jatkomaustaa kuten haluaa: sitruunaa, piparjuurta, limeä, misoa, mitä ikinä onkaan mielessä.
Tässä pastassa yhdistyy ihanasti pehmeä kermaisuus, karamellisoidun sipulin makeus, sekä artisokan ja rucolan karvaus ja hapokkuus. Rapeutta saksanpähkinöistä. Nam!
Karamellisoitu sipuli-rucolapasta tofukermalla ja saksanpähkinöillä – resepti
Voit toki korvata tofun myös kauraruokermalla tai vaikka kaurafraichella tai näiden sekoituksella (suosittelen sekoitusta). Kastiketta tarvitsisit tällöin yhteensä n. 4 dl (eli esimerkiksi 2,5 dl vegekermaa ja 1,5 dl fraichea).
Artisokan voit jättää poiskin, jos et siitä välitä. Käyttä silloin oliiviöljyä artisokkaöljyn sijasta.
4 annosta
Tarvitset
400 g pastaa
3 sipulia
2 valkosipulinkynttä
oliiviöljyä
2 tl sokeria
1 rasia (70 g) rucolaa
iso kourallinen saksanpähkinöitä
5 öljyyn säilöttyä artisokkalohkoa
1/3 dl artisokkien öljyä
pippuria
Tofukerma
1 pkt (300 g) maustamatonta tofua
2,5 dl kasvislientä (0,5 kasvisliemikuutiosta)
1 valkosipulinkynsi
1 tl suolaa – tai maun mukaan
pippuria
2 rkl oliiviöljyä
0,5 sitruunan mehu ja kuori
Valmistus
- Kuori sipulit. Pilko ohuiksi puolirenkaiksi. Lisää pannulle loraus oliiviöljyä, sipulit ja sokeria. Karamellisoi sipulia n. 20 min miedolla lämmöllä. Hienonna valkosipuli ja lisää se loppuvaiheessa joukkoon.
- Valmista tofukerma. Kiehauta vesi ja puolikas kasvisliemikuutio pienessä kattilassa. Hienonna valkosipulinkynsi ja lisää se kasvisliemeen. Murustele tofu joukkoon ja soseuta sauvasekoittimella kastikkeeksi. Oma sauvasekoittimeni sekoittaa tästä poikkeuksetta kermaa, mutta jos luulet, että sinulla on vähän heikompi sauvasekoitin, niin aseta sauvasekoitin ensin ihan kattilan pohjalle ja nosta sieltä hitaasti ylöspäin, näin kastike emulsoituu paremmin. Jos kaadat ainekset korkeaan ja kapeaan astiaan, niin tämä on vielä helpompaa ja onnistuu varmemmin. Jos epäilet, ettei sinulla ole tarpeeksi tehokasta sauvasekoitinta laisinkaan, niin käytä tehosekoitinta. Mausta suolalla, pippurilla, oliiviöljyllä sekä sitruunamehulla. Raasta vielä sitruunankuori joukkoon.
- Hienonna rucola. Rouhi saksanpähkinöitä pienemmiksi. Pilko artisokkia pienemmiksi. Lisää nämä pannulle karamellisoidun sipulin kanssa lämpenemään pariksi minuutiksi.
- Keitä pasta. Mikäli tofukermasta ei tullut tarpeeksi kermamaista, vaan olisi jäänyt liian paksuksi, niin voit notkistaa sitä vielä pastan keitinvedellä. Keitinvettä kannattaa joka tapauksessa jättää kattilan pohjalle noin 1,5 dl pastavesiä pois kaataessasi.
- Kaada tofukastike pastan ja jäljellejääneen pastaveden joukkoon. Sekoita. Lisää myös artisokkien öljyä ja rouhi mustapippuria. Sekoita pastan joukkoon rucola-saksanpähkinä-sipuliseos. Tarjoa.
Lisäsin itse lopuksi pastaan vielä noin desin keitettyjä belugalinssejä, koska ne oli käytettävä johonkin pois. Sopivat hyvin joukkoon. Niitä ei tarvita, mutta tällaisena vinkkinä vain, että voit hyvin sekoittaa pastan joukkoon ylimääräisiä kikherneitä tai linssejä.
13 kommentit
Moi Saara! Kiitos mahtavasta blogistasi, se on yksi luotetuimmista reseptilähteistäni.
Mulla on yksi aihe, josta kuulisin tosi mielelläni sun ajatuksia.
Mainitsit tofukermapastan yhteydessä, että eihän joka aterialla tarvitsekaan olla proteiinia. Tämä onkin varmasti totta, jos ruokailija on sekasyöjä, joka silloin tällöin syö kasvisaterioita.
Itse vegaanihkona kasvissyöjänä kuitenkin koen, että hyvin vähäproteiinisia aterioita ei voi kauheasti nauttia ilman, että kokonaisproteiininsaanti jää alhaiseksi. Enkä nyt puhu mistään kilpaurheilijan 2,2g per painokilo -määristä, vaan ihan normipulliaisen 0,8-1 grammasta.
Homma kiteytyy mielestäni siihen, että on helppoa saada aikaan herkullinen kasvisateria, jossa on aika vähän proteiinia, mutta melko vaikea saada aikaan sellainen, jossa proteiinia olisi tosi paljon. Tämä taas johtuu siitä, että käytännössä kaikissa kasviperäisissä proteiinilähteissä on proteiinia suhteessa vähemmän kuin eläinperäisissä. Jos tavoitellaan poikkeuksellisen korkeaproteiinista ruoka-annosta, niin määrät joita näitä kasviperäisiä tuotteita pitäisi käyttää per annos menevät helposti kohtuuttomiksi maun ja rakenteen kannalta (tölkillinen papuja lautasellisessa pastaa, anyone…?) Näin ollen yksittäisten vähäproteiinisten aterioiden aiheuttama vajaus ei kasvissyöjillä tasapainotu eri aterioiden ja päivien välillä samalla tavalla kuin sekasyöjillä.
Tästä syystä annan silloin tällöin palautetta esim. ravintoloille ja reseptimedioille, jos niiden kasvis(pää)ruoissa ei ole mitään varsinaista proteiinikomponenttia. Saan yllättävän usein vastaukseksi epäuskoista silmienpyörittelyä tai mutinaa siitä, että ”kyllä suomalaiset saa proteiinia ihan tarpeeksi muutenkin”. Tämä on musta surullista, koska jos (ja toivottavasti kun!) halutaan, että yhä suurempi osa ihmiskunnasta söisi pääosin kasviperäistä ravintoa, niin pitäähän meidän pystyä tekemään siitä ravinnosta sekä maistuvaa että ravitsemuksellisesti toimivaa.
Olisi tosi kiva kuulla, missä määrin itse mietit näitä reseptejä kehitellessäsi tai vaikka omaa ruokavaliotasi koostaessasi. Onko susta helppo saada päivittäinen proteiiniannos täyteen, ja onko sulla jotain spesiaalikikkoja joilla asiaa voisi edesauttaa? (Tämä tofukermahan olikin jo ihan mahtava vinkki siihen suuntaan!)
Hei! Tosi hyvä aiheen avaus ja kysymys noin muutenkin. Meinasinkin tämän yhteydessä alkaa vähän kirjoittelemaan vegaanihkon/kasvissyöjän proteiinin saannista, mutta en sitten alkanutkaan, sillä en ole ravitsemuksen asiantuntija. Olen kuitenkin lukenut (esim. Kasvisruokaa viisaasti) ja kuunnellut (Urheilupodcast) ravitsemuksen asiantuntijoiden kommentteja vegaanihkon (tää on muuten hyvä termi) proteiinin saannista. Toki itsekin olen ammatiltani terveydenhuollon ammattilainen ja suht kiinnostunut näistä asioista, joten on tullut itsekin katseltua pakettien kyljestä proteiinin määrää.
Vaikkei superpaljon urheilisikaan, niin proteiinia tarvitaan tosiaan just tuo n. 1g per painokilo kuten sanoit. Palkokasveissa proteiinin määrä on tosiaan sen verran alhainen, että ei kukaan jaksa syödä niin paljoa kikherneitä :D. Varsinkin jos haluaa suosia palkokasveja ja tofua ja välttää ns. lihankorvikkeita, niin proteiinia voi olla vaikea saada riittävästi. Esimerkiksi nyhtökaurassa, vönerissä ja soijarouheessa proteiinia on todella runsaasti – jopa enemmän kuin lihaproteiineissa, eli jopa 30% tuotteen painosta. Näistä sitä kertyykin hyvin ja nyhtökaurassa on myös tosi hyvä aminohappokoostumus eli kaikki välttämättömät aminohapot. Muutenkin kasvissyöjiä suositellaan syömään hyvin monipuolisesti eri vegeproteiinituotteita, jotta tulee saatua kaikkia eri aminohappoja.
Mitä sitten itse proteiinin määrään tulee, niin tosiaan nyhtökauraa/härkistä syömällä sitä saa helposti -yhdellä aterialla nyhtökauraa tulee helposti n. 150g eli siinähän on jo tosi paljon proteiinia. Tofussakin on 17g/100g, ja yhdellä aterialla syö helposti yli 100g tofua eli siitä saa jo hyvän määrän. Vehnässähän on myös yllättävän paljon proteiinia. Jos miettii vaikka pastaa, niin siinä on 11-12g/100g, eli yhdessä annoksessa on jälleen ihan hyvin proteiinia. Muissa lisukkeissa on taas vähemmän (riisissä, perunassa, juureksissa).
Mutta kyllä, mietin kyllä proteiinin saantia, koska tulee liikuttua myös kuitenkin lähes päivittäin jonkin verran. Sen vuoksi olin myös tästä tofukermasta tosi innoissaan :). Aterioita ja pääruokia koostaessa, mietin melkein aina että siinä olisi proteiinia, kasviksia, hiilareita ja että rasvahappokoostumus olisi ok eli ei liikaa kovia rasvoja. Näin myös blogiin jaettavien ruokien kohdalla :). Joskus on kiva syödä valkosipuli-korianteri-chilipastan tyyppistä ruokaa, jossa ei proteiinia tule kuin itse pastasta. Eli tuollaisia italian (tai muun maan) klassikoita, jotka ovat tosi simppeleitä, mutta nämä kuuluvat enemmän ns. viikonloppuruoka-kategoriaan, jos haluaa tehdä jonkin autenttisen herkullisen reseptin eikä miettiä sen kummemmin ravintoarvoja siinä ruoassa. Pääosin arkiruoassa ja muussakin ruoassa on oikeastaan automaatio, että mietin ruoan olevan suht ravitsevaa. Toivottavasti saat tästä vähän kiinni :).
Ja olen huomannut ihan saman ravintoloissa. Vegaanimenut voivat olla todella herkullisia, mutta koostuvat lähinnä kasviksista, öljystä ja pähkinöistä, ja varsinaiset proteiiniosat loistavat poissaolollaan. Se on harmi.
Kiitos paneutuneesta vastauksesta!
Ihan samoilla linjoilla siitä, että välillä sitä vaan haluaa syödä jonkun safkan sellaisena kuin sen ”kuuluu” klassisesti olla, ravintosisällöstä välittämättä. Näitä sitten ajatteleekin enempi herkutteluna. Eikä fiini illallisravintola tietty ole se paikka mihin mennään ensisijaisesti syömään terveellisesti, oli kasvissyöjä tai ei. Mutta arkiaterioissa olisi kiva olla kaikki olennaiset komponentit jotenkin läsnä, ja siksi on mälsää, jos lounasruokalassa tai ruokalehden arkikasvisruokaresepteissä ei meinaa olla järkevää määrää proteiinia kasvisruoassa.
Myös joidenkin kasviproteiinituotteiden annostusohjeet on outoja. Esim. neuvotaan että 2 dl (n. 70g) soijarouhetta vastaa 400g jauhelihaa. Ehkä tilavuudelta joo, mutta proteiinia ja energiaa siinä ei sitten ole läheskään yhtä paljon. Tai kannustetaan korvaamaan maitotuotteet kaurapohjaisilla – niidenkin ravintosisältö on ihan eri tyyppinen.
Mutta nyhtökaura ja kumppanit ovat tosiaan ihan loistavia tuotteita, ja eiköhän niille tule vielä lisää kavereita lähivuosina! Ja sitä odotellessa voi sitten koklata ne tuhat ja yksi tapaa loihtia jänniä juttuja tofusta 😀
Kiitos vinkistä! Ehdottomasti menee kokeiluun. Jääkaapissa on aina monta pakettia tofua . Ja ruokakermat (vegaanisetkin) usein jotenkin tökkii. Silken-tofun jämätkin voi heittää aika monen ruoan sekaan helposti.
Niinpä ja kiitos! 🙂 Silken-tofu sopii tähän aivan yhtä hyvin.
Tykkään yleensä sun resepteistä tosi paljon, mutta tällä kertaa tofukerma ei kyllä uponnut – täyttävää se tosin kyllä oli! En ehkä jaksanut riittävästi säätää kastikkeen makumaailmaa tai voihan eri kasvisliemikuutioissakin olla eroja. Kiinnostava idea joka tapauksessa. Rn siis tosiaan testannut koko reseptiä vaan pelkän soosin.
Voi harmi! Eihän se tosiaan ihan kermalta/kaurakermalta maistukaan. Tietysti makuja on erilaisia, ja en tiedä vaikuttaisiko mitä tofulaatua käyttää, että voisiko se auttaa. Tietysti, jos tuntuu, ettei tofukerma ole lainkaan sun juttu niin kannattaa käyttää ihan (kaura)ruokakermaa :). Toisaalta uskallan ehdottaa, että kokeilet tofukermaa ruoan joukossa, jolloin siinä on muitakin makuja sen tukena, eikä yksi maku tule niin hallitsevana.
Hei,
Todella hienostuneen makuinen pasta! Tätä voisi saada paremmastakin ravintolasta. Mieheni, tofunvihaaja, söi kaksi annosta. Lisäsin tofukermaan vähän misotahnaa umamisen maun vahvistamiseksi. Tofukerma on upea oivallus saada pastaan lisää proteiinia. Tämä resepti jää käyttöön.
Vau, kiitos kovasti tällaisesta palautteesta :). Soseutettuna saa tosiaan ”salaa” sujautettua tofua moneen paikkaan ja näin maistuu yllättävästi tofunvihaajillekin ;). Misotahna onkin hyvä lisäys, sopii varmasti tuomaan täyteläisyyttä.
Moi Saara,
Halusin heti kokeilla tofukerman valmistamista, mutta en vain saanut omalla sauvasekoittimellani tasaista jälkeä. Käytin siis Jalotofu maustamatonta, jonka murustelin sormin pieneksi muruksi ennen sauvasekoittimen käyttöä. Lopputuloksena oli vetinen, rakeinen kastike, jossa tofuhiput painuivat pohjaan. Ehkä sekoittimeni tehot (280 W) eivät vaan riittäneet, vai mitä luulet? Millaisella sauvasekoittimella ja millä kikoilla sinä sait kastikkeesta kermaisen/tasaisen? Ainakin kuvissa kastikkeesi näyttää tasaisemmalta kuin minun.
Monesti olen resepteilläsi onnistunut, ja etsinkin usein ruokaideat täältä blogistasi. Kiitos, että jaat ideoitasi ja innostustasi meille lukijoille! 🙂
Heippa, kiva kun tulit kokeilleeksi, mutta harmi kun kävi noin! Koitanpa miettiä tarkennusta reseptiin, miten ei kävisi noin. Mäkin oon käyttänyt Jalotofun maustamatonta. Sauvasekoittimena mulla on Braun multiquick – en muista mikä numero, mutta noi multiquickit on kaikki tosi tehokkaita. Otin kyllä tekemisestä havainnollistavaa videotakin, joten pitäs varmaan lisätä se tähän yhteyteen. Joku tossa tehosekoitusvaiheessa on se, mikä siinä on epäonnistunut. Jos on heikompi sekoitin, lisäisin ehkä aluksi vain vähän lientä joukkoon. Myös tehosekoitin kulho saattaisi olla tehokkaampi kuin sauvasekoitin tekemään täysin tasaista.
Hei Saara,
Kiitos sulle vastauksesta! Kokeilin valmistamista uudelleen, nyt kaverin tehosekoittimella, ja siten koostumuksesta tuli semmoinen kuin varmaan pitkin. 🙂 Niin kuin mainitsit täydentämässäsi ohjeessa, toinen keino kokeiltavaksi ois voinut olla sauvasekoittimen käyttö kapeassa astiassa. Itse sauvasekoittelin vain kattilassa, mikä ei tosiaan tuottanut hyvää lopputulosta.
Okei, eli näköjään ero oli sitten sauvasekottimessa! Mulla kun se toimi heti kattilassa, niin en tajunnut että osalla tämä ei ehkä toimikaan niin :). Nyt tosiaan tarkensin reseptiä.