Koti Markuksen asiatekstit Hiihtovaellusvarusteet & yksityiskohtainen pakkauslista

Hiihtovaellusvarusteet & yksityiskohtainen pakkauslista

kirjoittanut Saara / Viimeistä murua myöten
Hiihtovaellusvarusteet

Markuksen suuri hiihtovaellusvarustepostaus on tässä! Tähän tiivistyy vuoden ajan lukuisien tuntien seikkaperäinen perehtyminen ja hiihtovaellusvarusteista selvänotto. Markus suuresti oikein nauttii, kun hän saa lukea ja vertailla eri varusteiden speksejä keskenään. Mikäli et ole halukas käyttämään tunteja ja tunteja internetissä seikkailuun ja saada pää pyörälle varusteista, niin tästä löydät hyvin seikkaperäisen oppaan hiihtovaellukselle tarvittavista varusteista. Mitä varusteita tarvitaan, ja miksi. Markus on laatinut myös postauksen lopusta löytyvän ladattavan excel-tiedoston pakkauslistasta, joka sisältää kaiken, mitä tarvitset mukaan. 

Suuri hiihtovaellusvaruste -postaus

Hiihtovaellus on talvivaelluksen muoto, jossa liikutaan hiihtämällä rinkka selässä tai ahkiota perässä vetäen. Kuten jo edellisessä postauksessani mainitsin, talven haasteet liittyvät lämmönsäätelyyn (miten pysyä lämpimänä, kuivana ja tuulelta suojassa), liikkumiseen (miten edetä lumisessa maastossa), varusteiden liikuttamiseen (miten kuljettaa suurempi määrä tarvittavia varusteita), ruoanlaittoon ja vedensaantiin, sekä pimeyteen. Käymme nämä kohdat läpi yksitellen ja lopussa on excel-tiedosto, josta löytyy kaikki retkellä mukana olleet varusteet eriteltyinä, ja jota voi halutessaan käyttää pohjana omalle hiihtovaellukselle valmistautumiseen. Listassa on varmasti puutteita ja turhia tavaroita (siihen on merkattukin mielestäni välttämättömät ja ei niin välttämättömät tarvikkeet), joten sitä voi muokata mieleisekseen. 

Tässä videmuodossa talvivaellukselle lähtevät varusteet esiteltyinä. Lopusta (kohdasta 7:36) löytyy myös vinkki talviteltan nopeammasta kokoamisesta ja säilytyksestä hiihtovaelluksen aikana.

Lämmönsäätely

On hyvä muistaa, että keho tuottaa kaiken lämmön, vaate vain eristää. Ainoat poikkeukset tähän sääntöön hiihtovaelluksella ovat varpaiden- ja kädenlämmittimet, kamiina, nuotio, saunakiuas, lämmin ruoka ja juoma, sekä lämmin Nalgene-pullo jalkopäässä. Kaiken muun lämmön tuotat itse. Vaatteilla ja muilla keinoilla yritämme vain pienentää ympäristöön tapahtuvaa lämmönhukkaa. Saara käsitteli jo ruokapuolta, mutta tässä on hyvä vielä muistuttaa, että riittävä energiansaanti on talvivaelluksella erittäin tärkeää, koska tuota energiaa käytetään liikkumisen lisäksi myös meitä lämmittämään. Talvivaelluksella energiantarve on selvästi kesävaellusta suurempi. Mikäli syöt liian vähän, palelet.

Hiihtovaelluksen lämpimimmät vaatteet top 3:

  1. Upottava lumihanki
  2. Painava ahkio
  3. Jyrkkä ylämäki

Kunakin ajanhetkenä tarvittava vaatetus riippuu mielestäni enemmän omasta aktiivisuustasosta kuin ympäristötekijöistä (ääriolosuhteita lukuun ottamatta). Päiväsaikaan, kun olemme aktiivisimmillamme ja liikumme paikasta toiseen, lämpötilaa säädellään kerrospukeutumisella. Yöaikaan apuun rientävät teltta, makuualustat ja makuupussit. Tavoitteena on ehkäistä niin liiallinen jäähtyminen kuin hikoilukin (tai vähintäänkin siirtää muodostunutta hikeä tehokkaasti iholta pois). 

Hiihtovaellusvarusteet

 

Vaatetus hiihtovaelluksella

Kerrospukeutuminen on taikasana ja siitä löytyy paljon tietoa internetistä. Alimpana kerroksena minulla on ohut, pitkähihainen ja -lahkeinen merinovilla aluskerrasto (ei ala haista, lämmittää paremmin) tai tekninen aluskerrasto (alkaa haista, ei niin lämmin, edullisempi), joiden tehtävänä on lämmittää, sekä siirtää hikeä pois iholta. Kerrastoja on hyvä olla kaksin kappalein, jotta voi tarvittaessa vaihtaa kuivan päälle. Itse olen huomannut, että aluskerrasto kuivuu nopeasti suurimman rehkimisen loputtua, joten tästä syystä minulla ei ole ollut tarvetta vaihtoihin (olen pitänyt teknistä lämpimämmällä, merinoa viileämmällä säällä). Näiden lisäksi mukana on ollut paksumpi merinovillakerrasto todella kylmien kelien varalle, jota olen käyttänyt lähinnä öisin, jos silloinkaan.

Aluskerraston päällä olen käyttänyt vaellustakkina synteettistä tuulelta suojaavaa kevyttoppatakkia, joka hieman lämmittää ja hengittää erittäin hyvin. Jalassa on ollut talvikäyttöön tarkoitetut softshell-housut, monoissa ohut ja paksumpi merinovillasukka, kaulassa merinovillabuffi ja päässä joko buffi korvia suojaamassa, tai ohut pipo, hanskoina kevyesti topatut hiihtohanskat. Näillä vaatteilla olen pärjännyt hyvin hiihtäessä/ahkiota vetäessä -5 – -25 asteen lämpötiloissa. Päällimmäiseksi kerrokseksi sopii hyvin myös kuoritakki ja -housut, joissa on avattavia tuuletusaukkoja, ja vaativammissa olosuhteissa ne ovat parempi vaihtoehto, koska blokkaavat tehokkaasti tuulen ja kosteuden. Ainoa kosteus tulee itsestäsi kuoriasussa hikoillessasi (tämäkin on tosin ainakin osittain ehkäistävissä järkevillä pukeutumisvalinnoilla).

Kylmemmillä keleillä (tai mikäli kokee, ettei edeltävillä selviä), voi alle laittaa lämpimämmät merinovillakerrokset ja/tai välikerraston (esim. fleece tai villapaita). Käteen paksummat hanskat ja päähän joko huppu, kypärämyssy tai paksumpi pipo. Monille ongelmana on takapuolen/reisien kylmettyminen. Siihen voi kokeilla esim. puolipitkiä merinoalusvaatteita aluskerraston päälle vedettynä taikka toppahametta. Toppahameesta ei ole omakohtaisia kokemuksia, mutta kaikki käyttäjät ovat kehuneet ne maasta taivaisiin (helppo pukea ja riisua, ei rajoita liikeratoja). Toppahame toimii myös kätevänä taukovaatteena.

On hyvä muistaa, että liikkeelle lähdettäessä tulisi olla vähintään viileä olotila, koska muuten on liikaa vaatetta päällä. 15min hiihtämisen jälkeen voi vaihtoehtoisesti pysähtyä vähentämään vaatetusta. Omien havaintojeni mukaan ihmiset tuppaavat laittamaan liikaa vaatetta päälle hiihtäessä (itsekin tähän sorrun monesti). Kuuma ei saisi tulla eikä hikoilu ole toivottavaa, koska vaatteet kastuvat, jolloin niiden eristävyys heikkenee ja mikäli matkalla ei ole mahdollisuutta vaatteiden kuivatukselle (tupaa, avotulta, voimakasta auringonpaistetta tai vastaavaa), vaatteet myös pysyvät kosteina. Osa kosteudesta toki haihtuu ihan vaatteita päällä pitämällä tai makuupussiin ottamalla (makuupussi saattaa tosin kostua tästä, mikäli tätä käyttää jatkuvasti pääasiallisena kuivauskeinona). 

Hiihtovaellusvarusteet

Aivan lyhyitä patukka- ja juomataukoja lukuun ottamatta tauoilla on hyvä laittaa lisää vaatetta päälle. Taukovaatteiden tulee olla riittävän lämpimiä ja helposti puettavia, koska muuten niitä ei tule käytettyä lainkaan. Kaikki päälikerrosten alle lisättävät lisäkerrokset, jotka vaativat ensin muun vaatetuksen riisumista, voi suoralta kädeltä unohtaa. Taukovaatetus on yksittäinen kerros, joka tulee muiden vaatteiden päälle, ja ne pitää pystyä pukemaan vähintään monot, mielellään myös sukset jalassa. Itselläni taukovaatteina toimivat lämmin pipo, lämmin untuvatakki, koko lahkeenpituudelta sivuista aukeavat toppahousut ja lämpimät hanskat. Leiriytyessä vaatetukseen voi lisätä kerroksia ja jalkaan vaihtuvat lämpimät leirikengät. Leirikengiltä vaadittavia ominaisuuksia: helposti jalkaan laitettavat, lämpimät (kannattaa ostaa ainakin yhtä kokoa liian isot, jotta saa useamman sukan sisään, isot kengät myös lämmittävät enemmän), korkea varsi (ettei mene lunta kenkään) ja jonkinlainen vedenkestävyys.

 

Kuinka pysyä lämpimänä yöaikaan?

Yöaikaan ympäristön lämpötila laskee, tuuli saattaa yltyä ja lunta saattaa sataa taivaalta. Ihmisen aktiivisuustaso on matalimmillaan ja aineenvaihdunta hidastuu, jolloin lämmöntuotanto heikkenee. Tarvitsemme siis huomattavasti päiväsaikaista tehokkaampia eristyskeinoja. 

Teltta

Teltta toimii uloimpana barrierina luonnonvoimia vastaan. Se suojaa tuulelta, lumisateelta ja lämmittää 5-10 asteen verran. Sen pääasiallinen funktio on kuitenkin tuulelta suojaaminen ja hengitysilman kondensaation siirtäminen ulos teltasta. Tähän tarkoitukseen sopivat parhaiten talvikäyttöön tarkoitetut tunneliteltat. Tuuletusaukkoja kannattaa pitää ainakin osittain avonaisina, koska muuten hengitysilman kosteus tiivistyy sisätelttaan ja makuupussin ulkokankaaseen kosteuttaen makuupussia, jolloin makuupussin eristävyys heikkenee pikkuhiljaa. Tämä ei ole ongelma, mikäli on ajoittain mahdollisuus yöpyä tuvassa, jonka lämmin kuiva ilma kuivattaa makuupussin tehokkaasti. 

Telttapaikan valinnalla on myös merkitystä. Metsässä on lämpimämpää ja tuulee vähemmän kuruihin ja aukeisiin verrattuna. Tunneliteltta tulee pystyttää tuulensuuntaisesti (paras tuulenkestävyys pituussuunnassa) ja kaikki myrskynarut on hyvä kiinnittää ja kiristää. Talvitelttailussa käytetään lumikiiloja, koska normaalit telttakiilat eivät pysy lumessa. Teltassa olisi hyvä olla myös kookas absidi (eteinen), jossa voi laittaa ruokaa, oleilla ja säilyttää tavaroita huonolla säällä.

Teltan pystytystä nopeuttaa sen kääriminen routamaton kanssa telttapussiin niin, että telttakaaret pysyvät lähes täysin koottuina (keskeltä taitettuina puoliksi). Tämän selittäminen sanallisesti on haastavaa, joten se on esitettynä videomuodossaVideo on linkattu jo ylle, mutta tässä myös linkki siihen uudestaan: https://www.youtube.com/watch?v=MSfx92-JYTUTeltan kokoaminen alkaa kohdasta 7:36. Tämä tekniikka ei vain helpota ja nopeuta, vaan tekee teltan kokoamisesta myös turvallisempaa myrskysäässä.

 

Hiihtovaellusvarusteet

Makuualustat

Jäinen maa on kylmä. Lumi eristää maan kylmyydeltä; siksi sitä ei kannata kaivaa teltan alta pois, ainoastaan tampata tiiviiksi. Toisaalta lumikin on melko kylmää, mutta onneksi pehmeää. Talvella tarvitaan siis joko eristävämpiä makuualustoja ja/tai useampia makuualustoja. Makuualustan R-arvo kertoo sen eristävyydestä. Mitä korkeampi sitä eristävämpi. Kesäalustojen eristävyydet ovat tyypillisesti välillä 1.0 – 4.0, kun taas talvikäyttöön tarkoitettujen alustojen R-arvot ovat tasoa 5.0 – 8.0. Talvella alustojen kokonaiseristävyys olisi hyvä olla yli 5. Riittävä eristävyys voidaan saavuttaa (ja on helpompi saavuttaa, mikäli kaapista löytyy jo valmiiksi makuualusta tai useampi) käyttämällä useampaa makuualustaa päällekkäin. Meillä on käytössä Therm-a-restin kesäalusta (r = 3.0), ja saman valmistajan solumuovialusta (r = 2.6), jolloin eristävyys saadaan riittävälle tasolle (3.0 + 2.6 = 5.6). Tarvittaessa tähän voi lisätä toisen solumuovialustan tai routamaton.

Näiden lisäksi käytämme koko teltan pohjan peittävää routamattoa (saa ostettua K-Raudasta), joka parantaa eristystä entisestään. Se myös lisää huomattavasti teltassa oleilun mukavuutta liikuttaessa makuualustojen ulkopuoleisella alueella, eikä paina juuri mitään (vie tosin tuhottomasti tilaa).  

Hiihtovaellusvarusteet

 

Makuupussit

Lämmin makuupussi on tärkein yksittäinen varuste talvitelttailussa. Talvitelttailussa voi käyttää yhden tai kahden pussin taktiikkaa (+ sisäpussi). Laadukas talvimakuupussi on yleensä lämmin. Kahden pussin taktiikassa voidaan käyttää kahta 3-vuodenajan pussia päällekkäin. Tämä kombinaatio saattaa olla lämmin, muttei riitä kunnon talvipakkasilla. Silloin tarvitaan joko lämmintä talvipussia tai lämmintä talvipussia + synteettistä päälipussia yhdessä. Liian kylmä makuupussi pilaa talvitelttailun nautinnon erittäin tehokkaasti.

Mistä siis tietää, minkälainen makuupussi on kullekin riittävän lämmin? Jos omistat makuupussin, helpoin tapa selvittää on mennä kylmällä ulos nukkumaan sen kanssa. Jos taas olet vasta ostamassa pussia, muutama tiedonjyvä auttaa talvipussin valitsemisessa. 

Makuupusseissa ilmoitetaan yleensä comfort, limit ja extreme-arvot. Comfort-lämpötila tarkoittaa lämpötilaa, jossa keskikokoinen nainen nukkuu kevyellä aluskerrastolla yönsä mukavasti. Limit-arvo kertoo lämpötilan, jossa keskikokoinen mies nukkuu kevyellä aluskerrastolla yönsä mukavasti. Extreme-arvo kertoo lämpötilan, jossa keskikokoinen nainen selviää kevyellä aluskerrastolla yöstä hengissä. EU:ssa valmistetut makuupussit, joista löytyy EN-rating, ilmoittavat melko luotettavasti oikeat lämpötilat, kun taas muualta (mm. Yhdysvallat) ostetuissa pusseissa ei ole vastaavaa standardoitua testausjärjestelmää ja ilmoitetut luvut saattavat heittää paljonkin. Talvimakuupussi ei saa olla liian ahdas, jotta pystyy nukkumaan useampi kerrasto päällä pussin sisällä, muttei liian kookaskaan, koska liian suuren pussin lämmittämiseen menee pienikokoiselta ihmiseltä enemmän energiaa.

Miehet nukkuvat keskimäärin naisia ”lämpimämmin” johtuen suuremmasta elopainosta ja lihasmassasta. Miehet eivät siis tarvitse keskimäärin yhtä lämmintä makuupussia kuin naiset. Tässäkin on tietysti yksilöllistä vaihtelua. Omakohtainen kokemukseni on sama: Saara tarvitsee itseäni huomattavasti lämpimämmän makuupussin. Makuupussin arvoja ja hiihtovaelluksen kylmintä odotettavaa yölämpötilaa kannattaa vertailla ja pohtia, pystyykö sitä nukkumaan yönsä mukavasti. Mikäli herää epäilys oman makuupussin riittämättömyydestä, voi hankkia joko toisen ulkopussin (ostettava riittävän kookas, jotta se mahtuu toisen makuupussin ja nukkujan päälle ilman, että puristaa [meillä on Marmot Trestles Elite Eco 20 Xwide pussit varalla]), lämpimän sisäpussin (esim. Thermolite reactor extreme) ja/tai laittaa lisää aluskerrastoja päälle (ei toimi, mikäli makuupussissa ei ole tilaa kerrastoille). Villasukat ja lämmin Nalgene-pullo lämmittävät jalkoja. Kylminä öinä pidän pipon ja silmälappujen lisäksi kypärämyssyä kasvoja lämmittämään. 

Makuupussiin mentäessä ja sieltä poistuessa tapahtuvaa kylmettymistä voi välttää riisumalla päälivaatteet osissa. Ensin alaosa pois ja jalat pussiin lämmittelemään ja vasta tämän jälkeen yläosa pois ja loput kehosta pussin sisään. Pussista poistuessa sama toistetaan käänteisessä järjestyksessä.

 

Liikkuminen + tavaroiden kuljetus

Lumessa eteneminen kävellen on erittäin raskasta eikä millään tavalla järkevä vaihtoehto. Korkeintaan lyhyet matkat kelkkauria pitkin voivat tulla kyseeseen, mutta nekin menisivät joutuisammin hiihtäen. Vaihtoehdot rajautuvat seuraaviin:

  1. Tunturisukset
  2. Metsäsukset
  3. Liukulumikengät
  4. Lumikengät

Lumikengillä kävely on raskasta ja hidasta, joten ne tippuvat samaten suoraan pois järkevien vaihtoehtojen listasta. Mitään universaalia kaikkien olosuhteiden suksea ei ole valitettavasti olemassakaan. Jäljelle jäävällä kolmikolla on kullakin omat hyötynsä ja haittansa. 

Tunturisukset

Tunturisukset ovat 170 – 220cm pitkiä 54 – 84mm leveitä, yleensä täydellä teräskantilla varustettuja lievästi tiimalasin muotoon muotoiltuja eräsuksia, jotka ovat parhaimmillaan kantavalla ja kovalla tunturilumella. Teräskantit ja muotoilu parantavat niiden laskuominaisuuksia, sekä liikkumista kaltevilla pinnoilla. Hiihto-ominaisuudet ovat erittäin hyvät ja ne ovat metsäsuksia kevyemmät ja ketterämmät. Upottavassa umpihangessa tunturisuksien kantavuus ei riitä ja kulkeminen on hyvin raskasta. Tunturisuksiin saa puolipitkät ja täyspitkät nousukarvat, joten ahkion vetäminen jyrkissä mäissä ei yleensä muodostu ongelmaksi, jos hankikanto on riittävä. Tunturisuksiin asennetaan Rottefellan NNN-BC siteet ja niitä käytetään kyseiseen sidetyyppiin sopivilla BC-erämonoilla.

Metsäsukset

Metsäsukset ovat 200 – 300cm pitkiä, 70mm leveitä, suoria suksia, joissa ei ole teräskanttia. Suksen kärki on joustava, jotta suksi nousee hyvin lumen pinnalle. Ne ovat parhaimmillaan upottavassa ja pehmeässä lumessa. Upottavaa lunta löytyy alavilta mailta, metsistä ja oikeastaan kaikkialta ennen kevättalvea tuntureita lukuun ottamatta. Tunturisuksiin verrattuna metsäsukset ovat raskaammat hiihtää (paitsi pehmeällä lumella), laskuominaisuudet ovat huonommat (ei kanttia, kokonsa ja painonsa vuoksi kömpelömmät). Niihin saa asennettua täyspitkät nousukarvat ja ahkion vetäminen onnistuu kaikissa olosuhteissa. Metsäsuksiin asennetaan tyypillisesti Finngrip -eräsiteet ja niitä hiihdetään erähiihtoon tarkoitetuilla kumisaappailla. Metsäsuksiin voi myös hyvin asentaa Rottefellan NNN-BC siteet ja käyttää sidetyyppiin soveltuvaa BC-monoa. Oikeastaan tämä oivallus sai aikaan sen, että harkitsen aidosti metsäsuksien hankkimista. 

Liukulumikengät

Liukulumikengät ovat 120 – 160cm pitkiä kiinteällä puolipitkällä nousukarvalla varustettuja liukumiseen tarkoitettuja lumikenkiä/lyhyitä karvapohjasuksia, joissa on teräskantti. Hiihto-ominaisuudet ovat välttävät (suuntavakaus on heikko). Ne ovat metsäsuksia ja tunturisuksia kevyemmät, niitä voi käyttää minkä tahansa kengän kanssa. Niihin ei pysty asentamaan täyspitkää nousukarvaa eikä pito riitä ahkion vetämiseen upottavassa lumessa tai jyrkemmässä ylämäessä. Upottavassa lumessa kelluttavuus ei riitä. Jäisellä tunturilla kantti ei pure ja laskuominaisuuksia ei juuri ole (jos päällä on pehmeää lunta tai laskee suoraan alamäkeen, laskeminen onnistuu mainiosti). Parhaimmillaan päiväretkillä hyvän hankikannon aikaan. Kevyet ja helpot. 

Hiihtovaellusvarusteet

Tunturisukset täyspitkillä nousukarvoilla

Meillä oli vaelluksella tunturisukset ja varalla liukulumikengät. Tunturisukset olivat loistavat kantavalla lumella, moottorikelkkauralla ja tunturissa, mutta eivät toimineet umpihangessa. Siihen tarkoitukseen metsäsukset ovat (kuulemani mukaan) ylivertaiset ja lähes kaikilta muilta kokeneilta vaeltajilta sellaiset löytyivätkin jalasta. Hiihtovaellukseen tarkoitettu mono kannattaa ostaa yhtä kokoa normaalia suurempana, jotta sinne mahtuu useammat sukat sisään ja jalka pysyy lämpimänä. Osa käyttää höyrysulkusukkaa (eli muovipussia sukkien välillä), jonka tarkoitus on pitää hiki sisällä ja mono kuivana. Itse en ole kokenut sitä tarpeelliseksi, koska nahkamono hengittää riittävän hyvin ja jalat ovat pysyneet kuivina ilmankin. Säärystin estää lumen menemistä monoon, joten se on erittäin hyödyllinen upottavassa hangessa. Saaralla säärystin on kiinteästi osa monoa.

 

Ahkio vai rinkka?

Valinta on helppo. Mikäli kyseessä on muutamaa päivää pidempi retki, jossa yövytään muuallakin kuin tuvissa, on ahkio järkevin valinta. Ahkioon mahtuu enemmän tavaraa, se ei heikennä vetäjänsä hankikantoa rinkan tapaan, se on kevyempi vetää kuin samanpainoinen rinkka on kantaa, ja etenemisen pysähdyttyä ahkionvetäjä lepää välittömästi; rinkka on laskettava ensin selästä maahan.

Ahkioita on monenlaisia. Käytännössä eroavaisuudet ovat koossa ja vetoaisoissa. Pitkä ahkio on lyhyttä parempi, koska tavarat saa pakattua matalammaksi, jolloin kaatumisherkkyys pienenee. Pitkän ahkion suuntavakaus on parempi (vastaavasti ketteryys huonompi), eikä se uppoa yhtä syvälle lumeen. Heikkoutena on vaikeampi liikuteltavuus (autossa, julkisissa).

Aisoja on kahta mallia: kiinteän metallisia H-aisoja (Fjellpulken) ja pehmeämpiä muovisia X-aisoja (esim. Savotta Paljakassa). Metallisissa H-aisoissa suuntavakaus on parempi eikä ole pelkoa siitä, että ahkio tulisi alamäissä nilkoille. Ahkio myös pysyy myös paremmin pystyssä ylä- ja alamäissä. X-aisojen hyöty on niiden parempi ketteryys (esim. tiheässä metsikössä). Fjellpulkenin kääntäminen muistuttaa lähinnä peräkärryllisen auton peruuttamista. X-aisallinen taas kääntyy näppärästi ja seuraa hyvin perässä. Heikkoudet ovat herkempi kaatumisherkkyys ja mahdollisuus siitä, että kolahtaa nilkoille (tai kaatuu) alamäissä. Valitsimme H-aisalliset ahkiot.

Ahkion pakkausvinkit: Yritä tehdä mahdollisimman matala ahkio. Laita kaikki painava (ts. tiheä: ruoat, nesteet, kattilat, keittimet, korjauskamat…) pohjalle ja tasaa paino myös sivu- ja pitkittäissuunnissa. Päälle kevyet tavarat (makuupussit, makuualustat). Korkea ja yläpainoinen ahkio kaatuu herkästi. Fjellpulkenin takaosan saa auki vetoketjulla, joten sinne olemme laittaneet juomat ja lounaat (tarvittaessa taukovaatteet). 

Meillä oli myös kevyet selkäreput ahkioiden lisäksi. Niiden paino pysyi hyvin kevyenä ja pakkasimme sinne ainoastaan taukovaatteet, suksien skinit ja eväspatukat. Reppu on kätevä olla mukana, mikäli tekee päiväretkiä. Jos reppu mahtuu ahkioon, voi sen tietenkin sinnekin laittaa ja pääsee nauttimaan reputtomasta hiihtämisestä.

Hiihtovaellusvarusteet

 

Ruoka + vesi

Saara on käsitellyt ruoanlaittoa ja vedensaantia hyvin kattavasti tässä postauksessa. Tarvittavat ruoanlaittovermeet löytyvät excelistä. Haluaisin nostaa vielä pari pointtia esiin. 

Vesien tekemisessä kannattaa ensisijaisesti suosia nestemäistä vettä, koska veden lämmittäminen on huomattavasti nopeampaa ja vähemmän bensaa kuluttavaa kuin lumesta veden sulattaminen. Jos ajautuu lumen sulattelupuuhiin, kannattaa kerätä ainoastaan puhtaan näköistä pintalunta ja kattilan pohjalle kannattaa laittaa hieman vettä sulatusta nopeuttamaan. Kiehuvien vesien kanssa on noudatettava varovaisuutta. Talvivaelluksella palovammat ovat paleltumia yleisempiä. Kovilla pakkasilla bensiini on erittäin kylmää ja aiheuttaa helposti paleltuman, mikäli sitä kaatuu paljaalle iholle. Bensiiniä, kuten kiehuvaa vettä käsitellessä, tulee pitää hanskat kädessä. 

Kuinka paljon puhdistettua bensiiniä siis tarvitaan? Se riippuu käytännössä kolmesta tekijästä: 1. retken kestosta, 2. retkeilijöiden lukumäärästä ja 3. siitä, onko tarkoitus sulattaa joka päivä kaikki juomavedet lumesta. Netistä löytyi jonkinlaista tietoa tästä polttoaineen kulutustahdista vaihdellen 0.1-0.5 litran päiväkulutuksesta per henkilö. Itsellämme kului Saaran kanssa telttaillessa n. 0.5 litraa bensaa päivässä sisältäen lumensulatuksen, veden lämmitykset, ruoanlaitot. 

Hiihtovaellusvarusteet

 

Tulentekovälineet

Tulenteko vaatii palavaa ainesta (puu, bensiini) ja riittävän lämpötilan, joka saavutetaan tyypillisesti tulitikkuja tai muuta sytytintä käyttämällä. Bensiini leimahtaa palamaan ensimmäisestä kosketuksesta palavaan tulitikkuun, kun taas halkoa harvoin saadaan tällä metodilla syttymään. Apuun rientävät sytykkeet. Sytykkeitä voi joko tehdä paikan päällä itse tai kantaa mukana. Itselläni on tapana kantaa sytytyspaloja varmuuden vuoksi/laiskuuden iskiessä mukana, koska niillä kamiinan tai nuotiopaikan puut saa varmasti syttymään, mutta tavallisesti teen sytykkeet paikan päällä tarjolla olevasta puumateriaalista. Metsän aineksista tehtyjen avotulien teon jätän käsittelemättä, koska se on tavallisesti luvanvaraista tai vain hätätapauksissa sallittua. 

Tulentekoon tarvitaan kuivan puun lisäksi periaatteessa vain kahta asiaa: tulitikkuja ja puukkoa. Tulitikkuja tulee olla riittävästi ja ne on hyvä pakata erillisiin minigrip-pusseihin kastumisen välttämiseksi. Sytkäriä emme käytä, koska sillä on ikävä sytyttää bensakeitintä ja muutenkin sen käyttö talviolosuhteissa on epävarmaa ja peukalolle kivuliasta. Tuluksilla en ole vielä tähän päivään mennessä saanut mitään syttymään, mutta kulkevat mukana turhana lisäpainona. Puukon lisäksi välineistöä voi täydentää pienikokoisella retkikirveellä, jolla halkoja on helpompi pieniä. Retkikirveellä saa näppärästi rikottua myös vedenottopaikan jäätyneen pinnan. Autiotuvissa on halkopusseja, joiden halot saattavat olla melko kookkaita. Näitä kannattaa pieniä kirveellä. Pieniminen onnistuu myös laadukkaalla puukolla asettamalla terän halkoa vasten ja hakkaamalla toisella halolla puukon hamaraa (heikko puukko voi tosin hajota tästä). Yleensä pilkon muutaman halon kirveellä ja sitten pienin vielä puukolla niistä ohuempia tikkuja. Sytykkeinä käytän etupäässä haloista repimääni tuohta ja itse valmistamiani kiehisiä. 

Hiihtovaellusvarusteet

Tulentekotaitoa pidetään yleisesti välttämättömänä selviytymistaitona erämaahan lähdettäessä. Tyypillisenä skenaariona esitetään tilannetta, jossa retkeilijä putoaa jäihin kastaen vaatteensa ja hengissä selviytyäkseen hän loihtii metsän antimista nuotion, jolla pitää itsensä lämpimänä ja kuivattaa vaatteensa. Todellisuudessa mikäli jäihin pudonnut alkaa ensisijaisesti tekemään nuotiota itselleen, on selviytymismahdollisuudet aika heikot. Itse en ainakaan usko pystyväni märkänä ja kylmissäni keräämään polttopuita ja sytyttämään nuotiota, ellei joku loihdi eteeni kuivat puut ja sytykkeet valmiiksi. Tärisevin käsin tulitikunkin sytyttäminen saattaisi paljastua liian haastavaksi. Täten en siis näe tulentekotaitoa erityisen tärkeänä/välttämättömänä erätaitona. Huomattavasti tärkeämpää on pakata vaihto/taukovaatteet sekä makuupussi vedenkestävästi kuivapusseihin ja osata pystyttää teltta huonollakin säällä. Makuupussissa lämmittely kuivissa vaihtovaatteissa on huomattavasti syttymätöntä nuotiota mukavampi tapa lämmitellä. On myös hyvä muistaa, että talvipakkasilla avaruuspeitosta ei ole hyötyä (siksi en sitä mukanani myöskään kanniskele), vaan lämmittelyyn tulee käyttää makuupussia.

 

Elektroniikka + navigointi

Kompassi + maastokartta alueesta, jossa vaeltaa, sekä riittävät taidot niiden käyttämiseen ovat tärkeitä taitoja. Varalle vielä GPS, josta voi paikantaa oman sijainnin tai suunnistaa, mikäli ei ole näkyvyyttä tai on eksynyt. Puhelin, laturi ja lisäakku ovat myös tärkeitä varusteita, jos on hädässä ja tarvitsee kutsua apua paikalle. Rannekello auttaa ajan seuraamisessa, etenkin jos vaeltaa pimeinä vuodenaikoina. Otsalampulla näkee pimeässä ja paristoilla siihen saa virtaa (talvipakkasilla paristoja kannattaa olla mukana useampi setti, 3 AAA-paristoa kesti 2-3 päivää muutaman tunnin iltakäyttöä. Lisävaloa saa retkilyhdyistä/valoista, kynttilöistä ja kaamosvaelluksella tehokkaasta otsalampusta on hyötyä. Oman mielenkiinnon mukaan vielä kuvausromppeet ja lisäakut mukaan. 

Hiihtovaellusvarusteet

Korjaus

Poistuttaessa pitkäksi aikaa riittävän kauas yhteiskunnan palveluiden ääreltä, on hyödyllistä pystyä paikkaamaan sekä tavaroitaan että itseään. Mukaan otettavien paikkaustavaroiden monipuolisuus ja lukumäärä riippuvatkin näistä kahdesta tekijästä. Mitä kauemmin olet reissussa, sitä todennäköisempää on, että sinä tai tavarasi hajoavat, ja mitä kauempana olet sivistyksestä, sitä enemmän kiität itseäsi huomatessasi ottaneesi tuon korjaamiseen tarvittavan välineen mukaasi. 

Ensiapulaukussa mukana kulkee lähinnä haavanhoitotuotteita (laastareita, rakkolaastareita, puhdistuslappuja, sideharsoa, haavalappuja ja -teippiä yms.) ja lääkkeitä (kipulääkettä, antihistamiinia, bakteeri- ja sienivoiteita yms.). Ammatistani huolimatta tai siitä johtuen en ole jaksanut hirveästi panostaa ensiapulaukun sisältöön, koska se käy työstä.

Tavaroiden korjaamiseen tärkein työkalu on jesari. Sitä kun laittaa riittävästi eri suunnista eri asioihin, niin korjaantuu ainakin hetkellisesti. Muut mukana olleet korjaustarvikkeet on listattu exceliin.

Hiihtovaellusvarusteet

Henkilökohtaiset tavarat

Henkilökohtaisissa tavaroissa on henkilöstä riippuen monenlaisia variaatioita. Kategoriaan sisällytän henkilökohtaisen lääkityksen, hygieniatarvikkeet, itsensä viihdyttämisvälineet ja muut asiat, jotka haluaa ottaa mukaan. Hygieniatarvikkeiden sisältö riippuu pitkälti peseytymismahdollisuuksista. Muita kaikille suositeltavia asioita ovat vessapaperi, korvatulpat (tuvissa voi olla kuorsaajia, teltta on tuulessa hyvin äänekäs), aurinko- ja huulirasva sekä kirja, jota joko ehtii lukea tai sitten ei. Helposti raajojensa kärkiosat kylmettävillä käden- ja varpaiden lämmittimet ovat hyödyllisiä.

Pakkauslista excel-muodossa

Käytämme itse tätä pakkauslistaa pakatessamme. Se on hyvin yksityiskohtainen sisältäen tulitikuista ja kattilankahvoista asti kaiken. Näin varmistamme, että kaikki on mukana.

Excel on siitä kätevä, että saat sen omalle koneelle muistiin ja laittaa raksia ruutuun tavaroita hankkiessa/pakatessa. Excelistä löytyy myös omien varusteidemme ja vaatteidemme tarkat merkit ja mallit, mikäli ne kiinnostavat. Kaikki on hyväksi havaittuja ja voimme niitä suositella. Totta kai jokaisesta varusteesta löytyy monelta valmistajalta eri vaihtoehtoja ja saat niihin itse oman mieltymyksen ja budjetin mukaan perehtyä. Suosittelen myös, että mikäli luulet hiihtovaelluksen jäävän vain kokeiluksi taikka harvinaiseksi harrastukseksi, niin vuokraamaan/lainaamaan niitä varusteita alkuun, joita et muuten tulisi käyttäneeksi (ahkiot, talviteltta, talvimakuupussit).

Talvivaellusvarusteet-pakkauslista. Tuosta linkistä löytyy itse excel-tiedosto.

 

Jäikö nälkä?

10 kommentit

Merja 5.04.2021 - 13:56

Tosi kiinnostavaa lukea muiden talvivaeltajien kokemuksista! Olen tehnyt kymmeniä talvivaelluksia ja samantyyppinen varustelista on aina käytössä. Vuosien mittaan listakin on muuttunut – esim. tiskiainetta en enää ota vaelluksille mukaan ja avaruuslakanasta olen kanssasi täsmälleen samaa mieltä.
Olen muuten tehnyt kaikki talvivaellukset lumikengillä ja pidän niitä erittäin hyvinä kulkuvälineinä, jos ei halua kuljettaa mukana useampia välineitä. Käytän tosin huomattavasti isompia lumikenkiä (ja tietysti myös sauvoja) kuin yleisesti hiihtokeskuksissa vuokrattavat miniläpyskät. Etenkin paksussa umpihangessa eteneminen on ihan yhtä hidasta ja raskasta askel kerrallaan kulkemista, käyttää sitten suksia tai lumikenkiä. Ylämäissä ja hankalassa maastossa lumikengät ovat etenkin ahkionkiskojalle huomattavasti parempi vaihtoehto kuin pitkät sukset. Oikeastaan loivat pitkät alamäet ovat ainoita paikkoja, joissa suksia saattaisin kaivata. Tämä siis tietysti vain minun mielipiteeni enkä yritäkään pakottaa kaikkia vaeltamaan lumikengillä Ja jonnekin pelkästään tunturiylängöille suuntautuville vaelluksille minäkin ehkä lähtisin suksilla.

Vastaa
Sari Atula 5.04.2021 - 21:54

Kiitos Markus mahtavasta, kompaktista ja asiapitoisesta postauksesta! Erityisesti pidin mielipiteestäsi liukulumikengistä, ehkä Saara on kertonut etten oikein ystävystynyt niiden kanssaTulee kyllä sellainen olo että tuota on kokeiltava mutta ehkei ihan kaikkein vaikeimmassa ympäristössä, esim jos pääsisi yöksi aina tupaan…

Vastaa
Saara / Viimeistä murua myöten 11.04.2021 - 10:34

Kiitos! 🙂

Vastaa
Glotter-Bäckerin 6.04.2021 - 11:21

Kiitos hyvästä listauksesta! Me palasimme juuri hiihtovaellukselta Syötteeltä, voin suositella. Keväthangillä leudossa kelissä ja tupien läheisyydessä retkeillessä varusteiksi riittää kyllä pitkälti sulan maan kaudelta tutut 3-vuoden ajan makuupussit ja -alustat, Trangia (nestemäisellä polttoaineella) ja varalla meillä oli ihan kesäteltta. Hyvin pärjäsi näillä vermeillä yöpyä tuvissa ja laavuissa, kun keväällä pakkasta on useimmiten alle 10 astetta yölläkin.

Taukovaatteeksi riitti pitkä untuvatakki. Ahkion ja sukset vuokrasimme paikan päältä, oli hyvä saada kokeiluun ennen ostopäätöksiä. Savotan Paljakkaan tykästyimme ahkiona, juurikin noiden ristikkäisten aisojen vuoksi eikä kaatunut montaa kertaa, johtuen kyllä myös meidän maltillisesta tavaramäärästä. Lumilapoio taisi olla ainoa uusi hankinta talvireissulle.

Matalalla kynnyksellä siis matkaan, se palkitsee kyllä 🙂

Vastaa
Saara / Viimeistä murua myöten 11.04.2021 - 10:35

Todellakin! Ja keväthangilta kun aloittaa, niin pärjää kevyemmillä varusteilla – juurikin kuten sanoit, 3-vuodenajanpussit :). Tosin kesäteltta ei välttämättä kestä, jos lähtee avotuntureille telttailemaan. Vaikka lämmin olisi, niin tuulen voima voi rikkoa jopa järeimpiä napatelttoja, niin kesäteltta ei siinä höykytyksessä riitä. Mutta mikäli tietää, että on metsänsuojaa saatavilla, niin varmasti riittääkin.

Vastaa
Tommi 2.10.2022 - 09:57

Moi. Mikä tuo musta keitin laatikko on malliltaan?

Vastaa
Saara / Viimeistä murua myöten 5.10.2022 - 08:29

Heippa, sillä ei ole mitään mallia – teetimme sen tutulla, joka osaa tehdä peltitöitä. Tietääkseni keitinlaatikoita ei juurikaan myydä valmiina – tai ainakaan itse emme löytäneet ja kaikkialta vain luimme, että se tulisi itse tehdä tai teetättää :/

Vastaa
Thym 29.10.2022 - 13:06

Kysyisin noista Alfa Outback -monoista, jotka Saaralla näkyvät olevan käytössä, koska olen itse kylmävarvas. Oletko tykännyt? Onko irrotettava huopavuori monossa vai kiinteä vuori? Kuinka kylmässä olet pärjännyt ilman, että varpaat jäätyy? Käytätkö höyrysulkusukkaa?

Vastaa
Saara / Viimeistä murua myöten 2.11.2022 - 08:56

Hyviä kysymyksiä, mulla on varpaiden ääreisverenkierto todella heikko ja varpaat saattavat jo talvella kotona ollessa muuttua liiloiksi :D. Siksi muakin jännitti, löytyykö mulle sopivia monoja. Olen tykännyt näistä! Ollaan vaellettu siellä -27 asteessa, ja en muista, että varpaat olisivat jäätyneet koskaan liikkuessa – mutta pidempään paikoillaan ollessaan kyllä – joten noissa pakkasissa ei voi pitkään ollaan paikoillaan muutenkaan. Noissa on kiinteä vuori. En ole tarvinnut höyrysulkusukkaa.

Vastaa
Thym 7.11.2022 - 19:33

Kiitos tiedoista! Munkin varpaat palelee jo heinäkuussa helposti ja talvella sisällä, täytyy pitää nämä mielessä.

Vastaa

Jätä kommentti