Sienikurssi saatu PR-matkana Wine State:lta & Cono sur Vineyards
Vihertuoksumalikka, limanuljaska, jättikuukus, känsätuhkelo, tuhtihaarakas, silkkivalmuska, jauhosieni ja koivunkantosieni. Tässä esimerkkejä itselleni uusista oppimistani sienilajeista.
Vielä viime vuonna osasin tunnistaa vain kantarellin, suppilovahveron, mustatorvisienen, herkkutatin, punikkitatin ja korvasienen – näitä tavallisimpia helppoja. Tänä kesänä eräopaskaverini Sonja opetti tähän kokoelmaan vielä lisää lajeja: orakkaita, haperoita, rouskuja, matsutaken ja kehnäsienen. Tässäkin on sienikavalkadia kerrakseen, mutten arvannut että syötäviä sienilajeja on vielä niiin paljon enemmän!
Ilmaista ja herkullista ruokaa metsästä, kunhan ne oppii tunnistamaan.
Sain kutsun Wine Staten järjestämälle sieni-&viinikurssille Turun Ruissaloon villiyrttikokki Sami Tallbergin ja Turun sieniseuran puheenjohtajan oppiin.
Sami Tallberg esittelee koppelokääpää. ”Mä en löytänyt sitä, vaan se löysi minut. Yritin kaikessa rauhassa pyöräillä laput silmillä, etten vain löytäisi nyt sieniä, kunnes koppelokääpä näkikin minut sieltä metsästä”. Tästä koppelokäävästä Sami paistoi illalliseksi ”pihvejä” sikurirousku-perunamuusin kera.
Sienimetsälle lähdettiin suoraan Samin takapihalta ja kiertelimme melko pienellä alueella poimien vastaantulevia sieniä, joiden tunnistamisessa Turun sieniseuran puhjeenjohtaja auttoi ja opasti. Vastaan tuli mitä ihmeellisempiä sieniä, kun metsänpohjaa alkoi sienisilmällä tutkia. Avautui mitä ihmeellisin uusi maailma. Vau!
Sienet ovat niin jännittäviä: kuinka nopeasti ne kasvavat sateen tultua, mitä eri muotoisimpia ja -värisiä niitä onkaan ja sienirihmastot vasta ihmeellisiä ovatkin – koko metsänpohjan neuroniverkosto, joiden välityksellä puut viestivät toisilleen. Samin ja Turun sieniseuran puheenjohtajan sieni-innostus oli tarttuvaa. Parin tunnin metsäreissulla löysimme yhteensä 42 eri syötävää sienilajia. Suomessa kasvaa kuulemma yhteensä noin 300 syötävää sienilajia.
Viinit, jotka sopivat hyvin sieniruoille: riesling ja pinot noir. Meillä oli erikseen vielä Pinot Noir- sokkotasting, jossa oli eri viinitalojen Pinot Noireja. Sokkotastingissä oma lempparini oli tämä kuvassa näkyvä Cono Sur Pinot Noir.
Vaikka tänä vuonna etelässä on ollut huono sienivuosi, niin Turun seudulla sieniä riitti.
Illalliseksi Sami Tallberg valmisti koppelokääpäpaistia, sikurirousku-perunamuusin kera sekä useita sienilajeja maisteltavaksi tässä sivussa.
Maun puolesta uusiksi sienisuosikeiksini nousivat vihertuoksumalikka, joka maistuu anikselta sekä sikurirousku, joka maistuu currylta.
Sienien varmaksi tunnistamiseksi suosittelen käymään jollakin sienikurssilla :).
Sieniä, jotka näyttävät korallilta
Vihertuoksumalikasta tuli uusi lemppari: maistuu ihan anikselta/lakritsaiselta :o.
4 kommentit
Moi, kiitos kun jaat sienitietoutta, sienet on parhaita! Kannattaa kuitenkin korjata tuo viimeisen kuvan kuvateksti, pienetkin virheet voi olla vakavia näissä asioissa, vaikkei tässä tapauksessa niin olisikaan. Sienevää loppusyksyä!
Ah totta! Ajatusvirhe, korjasin että maistuu anikselta – ei currylta!
Voisit lähteä kanssani joskus sieniretkelle
Täytyisi lähteä 😀