Koti Retkeily Halki Hammaskairan – Vaellus Lemmenjoelta Hammastunturin läpi alkukesällä

Halki Hammaskairan – Vaellus Lemmenjoelta Hammastunturin läpi alkukesällä

kirjoittanut Saara / Viimeistä murua myöten
4 kommentit

Saako yöttömänä yönä unta? Tuleeko räkkä nykyään jo ennen Juhannusta? Mistä massiivinen hirvensarvi on peräisin? Saako erämaasta kalaa? Vaelsimme kesäkuun alussa Lemmenjoen kansallispuiston ja Hammastunturin erämaan läpi kokien yöttömän yön kalastushetket, ensimmäiset sääsket ja mäkärät. Menimme jokilaivalla Kultasatamaan ja sieltä kiipesimme Lemmenjoen kansallispuiston korkeimman tunturin Morgam-Viibuksen huipulle, josta matka jatkui halki Hammastunturin erämaan.

Kiipesimme Appistunturien huipulle, kalastimme harjusta erämaajärvistä. Hammastunturikin tuli valloitettua. Ihmettelimme kesän ja metsän elämän heräämisen vauhtia. Tunturikasvit puhkesivat kukkaan värittäen tunturien rinteitä liilasta vaaleanpunaiseen ja valkoiseen. Lintujen viserrys ja säksätys kuului kaikkialla ympärillä siivekkäiden etsiessä itselleen kumppania. Todellista Lapin kesäisen luonnon kauneuden ihmettelyä.

Saan itsekin nauttia siitä, että Markus on innostunut tekemään vaelluksistamme videoita – ja kehittynyt siinä mielestäni video videolta =). Videolla kun tunnelmat säilyvät ja välittyvät paljon paremmin. Itse taas nautin itse kuvaamisesta ja värikäsittelystä, jotka ovat oma osuuteni videoista. 

Hammastunturin erämaa vaellus

Yötön yö klo 1.20 yöllä.

Vaellukselle oli varattu seitsemän päivää aikaa. Lemmenjoen eteläkärjestä takaisin Ivalon metsäteille olisi n. 70 km – eiköhän se siis onnistuisi. Ensimmäisten päivien aikana pääsimme etenemään hieman alle 10 km päivässä, sillä maasto oli kovin soista ja muhkuraista – tuntivauhti kuin hiihtovaelluksella 1km/h. Jalat, erityisesti jalkapohjat ja nilkkojen lihakset, olivat koetuksella taas pitkän talven jälkeisellä ensimmäisellä sulan maan ajan vaelluksella. Kroppa ei ollut tottunut kantamaan painavaa rinkkaa ja kaksikin kilometriä poluttomilla poluilla tuntui todella pitkältä matkalta. Hetkittäin ihmettelin, miten olen aiemmin niin kovasti nauttinut vaelluksesta – tässähän ei voi keskittyä muuhun kuin jalkojen väsymykseen ja särkyyn. Onneksi rinkka hiljalleen keveni, kun kuormasta syötiin, ja jalat taas tottuivat rasitukseen. Neljäntenä päivänä oli jo aivan erilainen olo. Ihmettelin, että oliko niitä jalkoja tosiaan särkenyt niin kovasti, nythän tämä tuntuu jo melko kevyeltä ja pääsi taas nauttimaan täysillä vaelluksen mukavasta kulusta.

Hammastunturin erämaa vaellus

Yötön yö. Kello 11 illalla.

Hammastunturin erämaa vaellus

Yötön yö. Kello 12 illalla.

Lähtöpäivänämme oli vielä hellettä ja kirkasta keliä, jolloin pääsimme ensi kertaa todistamaan ja ihailemaan aivan pohjoisen Lapin yötöntä yötä, jossa aurinko paistaa vielä kirkkaasti kello yksi yöllä – ollen vuorokauden pimein hetki – siitä se aurinko jälleen lähti nousuun. Oli todella hämmentävä olo. Kuitenkin Rovaniemelläkin tulee keskiyöllä pinkin hämärä hetki.

Tämän jälkeen säät viilenivät juuri sopivaan vaelluslämpötilaan, öisin parista viiteen asteeseen, päivisin n. 10 astetta. Kohokohtia olivat yöttömän yön näkemisen lisäksi tunturikasvien oppiminen kuin se, että pääsi valmistamaan ruokaa itse, erämaajärvestä pyydetystä harjuksesta. Lempipaikkoja vaellukselta olivat Hammastunturin huippu, Villinkijärvi ja Appistuntureiden satumainen tunturikoivikkorinne.

Kulkemamme reitti. Raksit ovat yöpaikkoja – aina jonkin vesistön äärellä. Markus keksi vallan hauskan ja luovan idean eli hyödyntää Lemmenjoella kulkevaa venettä, jolla pääsee Lemmenjoen eteläpäähän. Sieltä pystyisi vaeltamaan Hammastunturin halki takaisin Ivaloon.


Hammastunturin erämaa vaellus

Huikeat näkymät Hammastunturilta Hammasjärvelle päin

Sielikkö Hammastunturin erämaa vaellus

Sielikkö vasemmalla. Oikealla tunturikoivikon suojassa oleva satumetsän näköinen leiriytymispaikka.

Hammastunturin erämaa vaellus

Kalastusta keskiyön auringon alla

Hammastunturin erämaa vaellus

Ei haittaa, vaikkei kala nappaa. 

 

Hammastunturin erämaa vaellus

Kolean vilakoilla keleillä nuotion äärellä pääsi onneksi lämmittelemään. Linssikorma tuloillaan.

Hammastunturin erämaa vaellus Hammastunturin erämaa vaellus

Oikealla omenahyvettä jälkiruoaksi ja toisen illan papu-riisipaistosta tulossa tortillalettujen täytteeksi

Hammastunturin erämaa vaellus

Näkymä Appistuntureilta

Hammastunturin erämaa vaellus

Kuskusia, kesäkurpitsaa, karpaloita, kikherneitä, pähkinöitä ja dukkahia. Nam! Tämä resepti löytyy Retkiruokakirjasta

Hammastunturin erämaa vaellus

Vaelluksen loppukilometreillä 

 

Jäikö nälkä?

4 kommentit

johanna 1.08.2022 - 07:05

Kiitos retkikuvauksistasi! Ihana alkaa suunnittelemaan omia retkiä. Nämä toimivat innoittajina, ja upeat kuvat!

Vastaa
Saara / Viimeistä murua myöten 3.08.2022 - 08:29

Aivan mahtavaa =) Juuri retki-inspiraatioksi näiden toivon tuottavan 🙂

Vastaa
Thym 6.08.2022 - 11:14

Olen viikon päästä lähdössä Hammastunturin erämaahan, tosin eteläpäästä Pahaojalta päin, repussa esimerkiksi linssikormaa.

Vastaa
Saara / Viimeistä murua myöten 7.08.2022 - 10:24

Onpa kiva kuulla =) Kivaa vaellusta!

Vastaa

Jätä kommentti