Vieraskynä: Koiran kanssa raiteille Eurooppaan

Ystäväni kirjoitti vasta blogiini hyödyllisen postauksen maata pitkin matkustamisesta Eurooppaan. Hän mainitsi matkustaneensa koiransa kanssa, ja tämä poiki lisäkysymyksiä koiran kanssa junamatkustamisesta Euroopassa. Tässä lisäosa edelliselle kirjoitukselle ja vastauksia, miten saisit oman koirasi mukaan lomalle.

Yksi hyvä syy lisää lähteä matkaan maata pitkin on lemmikin mukaan ottaminen. Homma vaatii hieman etukäteissuunnittelua, koska eri maissa on erilaisia käytäntöjä lemmikin kanssa matkustavalle.

Rokotukset ja lemmikkipassi

Ihan ensimmäisenä täytyy käydä tarkastamassa kauttakulkumaiden ja kohdemaan vientirajoitukset Ruokaviraston sivuilta. Yleisesti lemmikki tarvitsee mikrosirun, lemmikkipassin ja vähintään rabiesrokotuksen liikkuessaan EU-maiden välillä. Suomeen palatessa tarvitaan ekinokokkimadotus eläinlääkärillä 1-5 vuorokautta ennen Suomeen saapumista. Madotuksen antaa eläinlääkäri ja se merkitään lemmikkipassiin. Saksassa homma on hoitunut sujuvasti ihan vain lähimmälle eläinlääkäriasemalle kävelemällä. Koiralle lääke ja leima passiin: kulut ovat olleet alle 20€. Ruotsissa on ollut vähän nihkeämpää ja kalliimpaa palvelua, mutta sielläkin on järjestynyt. Eläinlääkärikäynti pelkän tabletin antamisen takia tuntuu tietysti typerältä byrokratialta, mutta mielellään sen tekee, jotta voidaan jatkossakin pitää Suomi vapaana heisimadosta ja metsämarjat puhtaina ja turvallisina poimia.

Koiraloma idyllisessä viinikylässä, jossa saattoi joka päivä patikoida uuden reitin vehreässä
Schwarzwaldin vuoristossa.

Junayhtiöiden säännöt

Ennen junalippujen varaamista kannattaa kunkin junayhtiön säännöt selvittää, ne vaihtelevat liikennöijästä riippuen. Ikävä kyllä selvitystyötä ei ole tehty helpoksi, esimerkiksi Deutsche Bahnin englanninkielisiltä sivuilta ei löytynyt lainkaan tietoa lemmikkien kanssa matkustaville, kun taas vastaavilta saksankielisiltä sivuilta tieto löytyi pienen kaivelun jälkeen. Ranskassa ja Italiassa käytännöt tuntuivat vaihtelevan eri junayhtiöiden ja jopa eri junatyyppien välillä. Perehtymisen aiheeseen voi aloittaa osoitteesta petfriendlytravel.com josta löytyy koottuna tietoa englanniksi. Itselläni on kokemusta Saksan, Tanskan ja Ruotsin raiteilla kulkemisesta koiran kanssa, joten tässä koottuna vinkit erityisesti näissä maissa reissaamiseen. 

Tanskassa siirrytään keskieurooppalaiseen tyyliin eli pieni koira matkustaa kantokassissa.

Lemmikki yöjunaan

Yöjunissa lemmikin voi pääsääntöisesti ottaa mukaan, jos varaa koko hytin itselleen. Ruotsissa on erilliset lemmikkihytit, kun taas ainakin Saksassa Deutsch Bahnilla sekä Itävallan OBB:llä lemmikit on sallittu kaikissa hyteissä. Deutsche Bahnin yöjunissa kahden hengen hytin saa parhaimmillaan reilulla satasella itselleen, joten matkaaminen on edullista. Toisaalta, jos matkustaa yksin tai suositulla junavuorolla, niin omasta hytistä voi tulla iso lisähinta. Itse harkitsin SJ:n yöjunaa Tukholmasta Hampuriin, mutta soitettuani asiakaspalveluun kävi ilmi, että kyseisessä junassa on vain 6 hengen hyttejä, joista olisi saanut pulittaa lähes 700€! Päädyin sitten matkaamaan päiväjunilla ja yöpymään matkan varrella. Joissakin junissa koirat hyväksytään vain ensimmäisen luokan makuuhytteihin, toisissa ne voivat matkustaa myös toisen luokan lepohyteissä (”Liegewagen”), mutta yhtä kaikki koko hytti on varattava oman seurueen käyttöön. 

Lipun varaamisen yöjunaan saattaa joutua tekemään puhelimitse tai suoraan asemalla. Sain vinkin varaamiseen, että ainakin OBB:llä kannattaa varata ensin netissä ihan tavallinen online lippu omalle seurueelle (+haamuhenkilöille), niin että saat kokonaisen hytin. Sen jälkeen ostetaan asemalta koiralippu, joka maksaa kansainvälisillä matkoilla 29€. Ruotsalaisella Snälltågetillapuolestaan on erilliset lemmikkihytit, jotka voi nykyään varata netissä, rastittamalla matkahaun yhteydessä ”travelling with a dog” ja valitsee sen jälkeen lemmikkihytin. Yöjunissa voi olla myös rajoituksia koirien tuomisessa istumaosastoille, joten tämäkin kannattaa varmistaa. Liput kannattaa ostaa hyvissä ajoin, koska Snälltågetissa lemmikkihyttien määrä on rajallinen ja muillakin yhtiöillä hyttien hinnat nousevat matkapäivän lähestyessä.

Lemmikki päiväjunassa

Päiväjunaliikenne toimii Ruotsissa samalla lailla kuin Suomessa, eli lemmikin kanssa matkustava varaa paikan lemmikkivaunusta. Varusteiksi riittää talutushihna, toki juomakuppi ja oma peitto kannattaa varata, jotta koiran on mukana nukkua lattia ja ettei jätä karvoja jälkeensä. Joku (vatsaturvalliseksi testattu) puruluukin voi olla mukana.

Tanskasta eteenpäin siirrytään ”Keski-Euroopan malliin” eli lemmikkivaunuja ei ole erikseen, vaan koiran kanssa varataan paikka ihan tavallisesta vaunusta. Kokemuksieni mukaan tämä toimii hyvin. Lemmikit eivät pakkaannu vierekkäin pieneen tilaan vaan väljemmin eri vaunuihin, joten rähinöiltä vältytään. Kanssamatkustajien suhtautuminen on ollut pääsääntöisesti varsin positiivista, etenkin kun huolehditaan siitä, että koirat käyttäytyvät siivosti, ovat hiljaa eivätkä häiritse muita matkustajia. Lemmikkien määrässä voi olla rajoituksia, jotkut yhtiö sallivat vain yhden lemmikin per matkustaja.

Hampurin asemalla oli niin paljon väkeä, että mäyris hakeutui oma-aloitteisesti kassinsa suojiin.

Kuljetuskassi ja koiran kouluttaminen ja totuttaminen etukäteen

Keski-Euroopan päiväjunissa pienet koirat ja kissat matkustavat asiaan suunnitellussa kuljetuskassissa. Koiran on pysyttävä kassissa koko matkan ajan kassi suljettuna, paitsi tietysti juottamisen ajaksi kassin voi avata. Saksankielisissä maissa ja Tanskassa kassissa matkustavat lemmikit katsotaan matkatavaroiksi, eikä niistä peritä mitään lisämaksua eikä erillistä paikkavarausta. Ranskassa kaikilta koirilta peritään 7€ lemmikkimaksu.

Isojen koirien on käytettävä kassin sijasta kuonokoppaa ja niille ostetaan oma lippu, joka on useimmiten samanhintainen lastenlipun kanssa. Myös Interrail-lipun kanssa on koiralle ostettava oma lippu (lapset saa liitettyä omaan reililippuun, mutta koiraa ei – mikä vääryys). Tanskassa kuonokoppaa ei tarvitse käyttää, mutta ilman kassia matkustavalle koiralle on ostettava lastenlippu. Saksassa paikallisjunilla matkustettaessa voi tulla halvemmaksi ostaa ryhmälippu, johon koira kirjataan yhdeksi matkustajaksi. Ainakaan Saksassa ja Tanskassa koiralipulla ei ikävä kyllä voi tehdä paikkavarausta eikä niille voi ostaa online-lippuja vaan lippu on tilattava postitse tai ostettava suoraan asemalta lipputiskiltä tai lippuautomaatista. Ranska näyttäisi olevan vähän edistyksellisempi ja siellä koiralipun ostaminen onnistuu netissä ainakin osaan junatyypeistä. Näköjään on myös roturasismia, sillä Espanjassa ainoastaan pienet koirat pääsevät kaukojuniin. Isommat lemmikit voi kuljettaa vain paikallisjunissa. Samoin Saksasta Italiaan suuntaavissa rajan ylittävissä junissa vain pienet koirat ovat sallittuja. Iso-Britannian ja Ranskan välillä kulkevissa Eurostar junissa lemmikkejä ei hyväksytä lainkaan. Selvityksiä joutuu siis tekemään etukäteen, jokaisen käyttämänsä junayhtiön osalta. Lisäksi kannattaa huomata, että Saksassa on lista koiraroduista, joita pidetään taistelurotuina ja niitä koskevat erityiset säännöt.

Koira kannattaa opettaa menemään kassiin käskystä, niin junaan nousu sujuu tarvittaessa rivakasti.

Kissoille ja pienille koirille suunnattuja kasseja on eri mallisia. Tärkeintä on, että koira mahtuu vaihtamaan asentoa ja saa hyvät unet kassissa. Saksassa, Tanskassa ja Ranskassa ei ole rajoituksia kassin koolle, mutta joka tapauksessa kassin tulisi olla niin pieni, että se mahtuu tarvittaessa penkin alle tai kulkee jalkatilassa sujuvasti. Italiassa, Itävallassa ja Sveitsissä kantokassin maksimikoko on 70x30x50cm, Italiassa ja Espanjassa näytti olevan tätäkin pienempiä kokorajoitteita. Suosittelen pehmeää kassia, koska sen saa puristettua tarvittaviin mittoihin, sitä on mukavampi kantaa ja toisaalta sen voi tyhjänä taittaa kasaan ja sulloa laukkuun. Osta kassi hyvissä ajoin, niin ehdit totuttaa koiran tai kissan pikkuhiljaa kassiin ja kantamiseen. Koirissa on eroa, mutta tavoite on, että koira alkaisi pitää kassia mukavana pesänä, johon pujahtaa päiväunille. Laiska koira, kuten meidän mäyris, oppii kyllä arvostamaan kantopalvelua ja sateensuojaa 😊. Se jopa pyrkii oma-aloitteisesti kassiin asemalla, jos haluaa paeta hälinää. Jotta matkustus ei aiheuttaisi stressiä kummallekaan osapuolelle, niin koiran tulisi mennä käskystä kassiin ja tykätä siellä olemisesta myös silloin, kun kassi on suljettu. Etenkin aikataulun kiristyessä kiireisenä asemalaiturilla seisoessasi kiität taatusti itseäsi, jos valmistautuminen on hoidettu hyvin ja koira sujahtaa kassiin yhdellä käskyllä ja olette hetkessä valmiita nousemaan junaan.

Samat ohjeet pätevät myös kuonokopan kanssa. Osta ajoissa, totuta vähitellen ja lähde matkaan vasta sitten, kun koira pitää koppaa sujuvasti useita tunteja. Suositeltavin malli on nimenomaan koppamainen eikä sellainen, joka pakottaa koiran leuat yhteen. Verkkomainen koppa sallii koiran läähättää ja avata suutaan vapaasti. Opeta koira pukemaan koppa käskystä. Lisäksi isoimmilla asemilla reissatessa hyödyllinen voi olla myös joku käskysana, jolla saat koiran tulemaan jalkojesi väliin, jossa voit suojata sitä ihmisvilinältä tai ohjata siirtymään pois kulkuväylältä. Jos koira osaa rauhoittua makaamaan jalkoihisi käskystä, siitäkin on varmasti hyötyä, jotta voitte molemmat rentoutua junassa.

Lemmikki laivan hytissä

Jos matka alkaa lautalla, niin niissä on useimmiten erilliset lemmikkihytit, jotka varataan normaalin varaussysteemin kautta. Joillakin Viking Linen vuoroilla lemmikit on tervetulleita kaikkiin muihin hytteihin, paitsi allergiahytteihin. Tarvittaessa asian voi varmistaa asiakaspalvelusta. Laivayhtiöillä ei tietääkseni ole rajoituksia koiran koossa, joten ison koiran kanssa yksi mahdollisuus matkustaa Eurooppaan on lautta. Lautoilla on erikseen lemmikkihytit ja lemmikeille on pieni hiekkalaatikon tapainen pissipaikka kannella. Viking Linen ja Hansa Destinationin lautoilla nämä laatikot ovat olleet ihan siistejä, mutta Helsingistä Rostockiin liikennöivän Finnlinesin koirakansi oli tosi epäsiisti, enkä ehkä muutenkaan voi suositella lemmikille puolentoista vuorokauden lauttamatkaa. Mielestäni mukavampaa, ja useimmiten myös edullisempaa, on jakaa lauttamatka kahteen kohtuulliseen matkaan eli ensin Tukholmaan, sieltä junalla Nynäshamniin tai Malmöön ja sieltä sitten Saksaan ja siitä eteenpäin.

Reissu alkoi leppoisasti Tukholman lautalla.

Junanvaihdon yhteydessä päiväkävely Köpiksessä

Tauot matkalla

Tauot ovat tietysti oleellinen osa miellyttävää matkustusta. Vaihdot kannattaa aikatauluttaa pitkiksi, niin että niiden aikana ehtii varmasti ulkoiluttaa koiran. Samalla saa itsekin vähän aistittua kyseisen kaupungin tunnelmaa. Pidemmän yhtenäisen junamatkan voi tarvittaessa jakaa kahdeksi, jäädä pois jollain väliasemalla, käydä kävelyllä ja syömässä ja jatkaa myöhemmällä yhteydellä eteenpäin. Kuten edellisessä postauksessa kerrotaan, niin ainakin Deutsche Bahnilla on mahdollista muokata vaihtoyhteyksiä rennommiksi tai lisätä lippuun pidempi pysähdys. Ruotsissa ja Tanskassa koirapolitiikka vaikuttaa olevan samankaltainen kuin kotimaassa: koirat pääsevät joihinkin ravintoloihin ja kauppoihin, mutta eivät läheskään kaikkiin. Terassikelien aikaan on helpompaa, kun voi istua ulkona. Ja google tietysti auttaa koiraystävällisten kohteiden löytämisessä. Saksassa koirakulttuuri on sallivampi ja koirat ovat tervetulleita lähes kaikkiin ravintoloihin. Kulttuuriin kuuluu kuitenkin myös se, että koirien oletetaan käyttäytyvän rauhallisesti ja pysyttelevän oman pöydän alla. Reissukaveri helpottaa matkan tekoa, kun toinen voi  odottaa koiran kanssa sillä aikaa kun toinen käy kaupassa,  vessassa tai muilla asioilla.

Yhteenveto kokemuksista

Yhteenvetona voisi sanoa, että koiran ottaminen reissuun on mahdollista, mutta vaatii sen verran säätöä, että kannattaa harkita, millaiseen matkaan koiran ottaa vai onko sen kuitenkin stressittömämpää mennä hoitoon? Itse lähtisin ja varmasti lähdenkin vielä uudelleen koirankin kanssa matkaan, koska se selvästi nautti reissaamisesta: viihtyy hyvin kassissaan, nukkuu tyytyväisenä pitkätkin junamatkat ja piristyy matkakohteiden uusista hajuista. Lisäksi olimme
matkalla patikointilomalle, joten koiralle oli tiedossa mieluisaa lomaohjelmaa. Madotusten ynnä muut vaivannäön vuoksi jätän sen kuitenkin jatkossakin hoitoon lyhyempien reissujen tai kaupunkilomien ajaksi.

Jos suunnittelet vaikka vaelluslomaa tai muuten koiraystävällistä matkaa, niin rohkeasti raiteille vaan! Junailua, metroilua ja busseilua kannattaa treenata kotimaassa, jotta homma on tuttua eikä tule tenkkapoota, vaikka itseä matkanteko uusilla reiteillä jännittäisikin. Kun huolehtii vielä siitä, että koira astuu junaan tai lauttaan hyvin ulkoilleena ja mielellään väsyneenä, niin matka menee varmasti mukavasti. Kuono kohti uusia seikkailuja!