Sopivan teltan valinta & meidän teltat

Kaupallinen yhteistyö Partioaitta

”Mikä teltta teillä on?”

”Mitä pitää huomioida talviteltassa?”

”Tunneliteltta vai kupoliteltta?”
”Minkälaista telttaa suosittelisit meille?”

”Jos haluaisi vain yhden teltan, joka sopisi vuoden ympäri, niin onko sellaista?”

Saan yllä olevia ja niitä liippaavia kysymyksiä tuon tuosta, eikä ihme, sillä erilaisia telttoja on markkinoilla niin paljon ja eri hintaluokissa, että vähemmästäkin menee pää hieman pyörälle. Mistä lähteä liikkeelle?

Itselleen sopiva teltta määräytyy sen mukaan, minkälaisella kokoonpanolla yleensä retkeilee, minkälaisia vaelluksia/retkiä tekee, minkälaisessa maastossa ja minkälaisissa keleissä. Ja tietysti minä vuodenaikoina.

Jos vielä tämän postauksen luettuasi mietityttää, olisiko oma teltta ennemmin kupoli- vai tunneliteltta niin lainaa telttaa mahdollisuuksien mukaan ennen ostopäätöstä tai vuokraa teltta esimerkiksi Partioaitalta.  

Partioaitalla on muuten nyt 12.8.24 asti telttakampanja, jossa yli 499e teltan ostaessa saat 100e lahjakortin!

Meillä itsellämme on kolme hyväksi koettua erilaista telttaa, jotka kattavat tarpeemme kevyistä yhden yön retkistä rantakallioilla aina paukkupakkasiin ja talvimyrskyihin:

• Yksi kupoliteltta – lyhyet hyvän kelin retket, hellesää, rantakallioilla
• Yksi kolmen vuodenajan tunneliteltta – tunturi- ja erämaavaellukset sulan maan aikaan
• Yksi tunneli-talviteltta (tai oikeastaan näitä on nykyään kaksi, mutta vain siksi että tarvitsimme entistä isomman teltan)

Aikaisemmin, lähinnä kesäaikaan Etelä-Suomessa ja Euroopassa retkeillessä kupoliteltta riitti meille pitkään ainoana telttana. Erämaavaelluksien makuun päästyämme laajensimme tunnelitelttaan. Tunneliteltat ovatkin melko lyömättömiä, kun lähdetään pidemmille tunturivaelluksille, jossa tuulensuojaa ei välttämättä löydy ja jossa on varauduttava säähän laidasta laitaan.

Telttoja on muitakin vaihtoehtoja kuin tunneli- ja kupoliteltat, mutta nämä kaksi ovat kaikista yleisimmät ja käytetyimmät, joten keskittykäämme niihin. Muita vaihtoehtoja ovat mm. yhden hengen superkevyet teltat, tarppimaiset teltat, ultrakevyet sauvojen varaan pystytettävät teltat, kaminateltat ja pyramidin malliset teltat. Omalla kovalla käytöllämme olemme olleet tyytyväisiä helposti pystytettäviin ja hyvän suojan antaviin kupoli- ja tunnelitelttoihin.

Kerron seuraavaksi tärkeimpiä ominaisuuksia eri telttatyypeistä ja mitkä teltat olemme itse valinneet. Voin varauksetta suositella meidän valitsemia telttoja. Markus on tehnyt suuren speksaustyön telttoja valitessaan (tunnelitelttojen osalta olemme erityisen paljon perehtyneet Hillebergin ja Fjällrävenin eri telttamalleihin), mutta tästä huolimatta meillä ei tietenkään ole varsinaista käyttökokemusta kuin omista teltoistamme. Suosittelen käymään Partioaitan liikkeessä keskustelemassa asiantuntevien myyjien kanssa, jos arvot eri telttojen välillä tai ylipäänsä kysymässä suositusta juuri omaan käyttötarkoitukseesi.

Big Agnes– kupoliteltta oli vuosia ainoa telttamme, ja sillä pärjäisikin pitkälle. Talvivaelluksille siitä ei kuitenkaan ole, ja pitkillä tunturi-/erämaavaelluksilla tunneliteltta tuo lisämukavuutta ja turvaa kovilta tuulilta ja sateilta.

Kupoliteltat

+ Pysyy pystyssä itsenäisesti, eli telttaa ei ole välttämätöntä kiinnittää maaperään ja sopii siten esimerkiksi kallioisille paikoille
+ Hyvällä säällä voi pystyttää pelkän hyttysverkollisen sisäteltan, jolloin saa paitsi ihailla taivasta teltassa makoillessaan, niin myös tuuletus on parempi, eikä telttaan paahdu hellesäillä. Ulkoteltta paitsi suojaa sateelta niin eristää ja tuo siten lisälämpöä.
+ Ovet saa avattua maisemien katsomista varten
+ Monesti korkeampi istumiskorkeus kuin tunneliteltoissa
+ Absidilliseen tunnelitelttaan verrattuna sopii pienempään pinta-alaan. Epätasaisessa maastossa tai tiheikössä helpompi löytää kupoliteltan mentävä kohta myös siksi, että sivunaruja ei ole välttämätöntä kiinnittää kirkkaassa säässä (sateen varalta ulkoteltan sivunarut kannattaa kuitenkin kiinnittää niin, että ulkokangas on pinkeä, jotta kosteus ei pääse koskemaan sisätelttaan).

– Ei kestä yhtä hyvin tuulta kuin tunneliteltat
– Kovassa sateessa pystyttäessä sisäteltta kastuu, koska lähes kaikki kupoliteltat pystytetään sisäteltta ensin ja sen päälle laitetaan ulkoteltta sadesuojaksi.
– Osassa kupoliteltoista on pienet sivuabsidit, mutta käytännössä ne ovat niin pieniä, ettei niitä pysty hyödyntämään ruoanlaittoon, mutta tavaroiden säilytykseen kuitenkin juuri ja juuri

Kupoliteltta on meillä mukana hyvällä säällä kesäisillä retkillä, kun haluaa hyvän tuuletuksen, ihastella maisemia suoraan teltasta tai kun on todennäköisesti tarvetta pystyttää teltta kalliolle (saaristossa ja meloessa). Kupoliteltta sopii erinomaisesti ainoaksi teltaksi retkeilijälle, joka suosii metsäistä maastoa tai retkeilee mieluiten lyhyempiä retkiä hyvää säätä (hyvä sää = ei liian kovaa tuulta tai rankkasadetta) suosien. Kupolitelttoihin luetaan myös geodeettiset teltat, jotka ovat erittäinkin myrskyn kestäviä.

Meidän kupoliteltta

Meillä on ollut käytössämme kolmen hengen Big Agnes Copper Spur HV UL 3 –kupoliteltta (paino 1.7 kg). Se on yksi kevyimmistä teltoista tilavuuteensa nähden ja on toiminut loistavasti kahdelle henkilölle kolmen vuoden ajan telttana, silloin kun ei ole tarkoitus tehdä pitkää tunturivaellusta epävakaassa säässä. Tämä teltta on toiminut ihan pikkupakkasille saakka. Lähinnä sen miinus on kupoliteltan yleinen miinus eli teltta kastuu kovassa sateessa pystyttäessä, ei kestä kovaa tuulta, eikä absideissa voi kokata sateen tullen. Jos tarkoitus on telttailla esimerkiksi autiotuvan/päivätuvan/laavun vieressä, niin sinne pääsee tietysti sateen suojaan kokkaamaan.

Kupoliteltan sadeominaisuuksia voi lisätä hankkimalla pienen ja kevyen tarpin, jonka pystyttää oviaukon eteen. Tällöin ruoanlaitto ja teltan muukin käyttö onnistuu paremmin huonommallakin säällä.

Tunneliteltat

+ Kestävät erittäin hyvin teltan suuntaista kovaa tuulta
+ Tunneliteltassa on valintasi mukaan joko reilusti isompi absidi (eli eteinen), jossa mahtuu istuen kokkailemaan ja säilyttämään rinkkoja samaan aikaan, tai vähintäänkin pienempi viisto absidi, jota voi edelleen hyödyntää tähän käyttötarkoitukseen, mutta ahtaammin. Tunneliteltassa saattaa olla myös kaksi absidia, jos valitset teltan, jossa nukkumatilassa ei ole viistoa seinämää, jolloin säilytystilaa on runsaasti.
+ Voi pystyttää pelkän ulkoteltan ilman sisätelttaa, jos haluat esim. säästää teltan painossa tai pystyttää teltan vain isoksi sadesuojaksi

– Ei voi pystyttää pelkkää sisätelttaa paremman ilmanvaihdon toivossa
– Ei voi pystyttää ilman, että telttakiilat saa kaivettua maahan, eli telttaa ei saa esim. kalliolle
– Eivät kestä sivutuulta kovin hyvin eli teltta on pystytettävä tuulen suuntaisesti ja tarvittaessa korjattava teltan asemointia, jos hyvin voimakas tuuli vaihtaa suuntaa.

Tunneliteltan absidissa on hyvä sateensuoja tavaroille ja tuulen-/sateensuojaa keittimen käytölle. Eteiseen eli absidiin kaivetaan yleensä kuoppa, jotta absidissa on helpompi kokkailla ja toimia seisoma-asennossa.

Meillä on sekä kolmen vuodenajan tunneliteltta että talvikäyttöön tarkoitettu tunneliteltta. Tunneliteltta on käytännössä aina valintamme, jos lähdemme vaellukselle, eli pidemmälle kuin parin yön retkelle. Sääennusteet voivat hyvinkin poiketa siitä, mitä ne ovat lähtiessä, eli pelkkään leutoonkaan säähän on vaikea luottaa. Tunneliteltta tarjoaa paremmin erämaassa sateensuojaa kokkailulle ja tavaroiden säilytykseen. Se mahdollistaa myös helpommin tunturin laella telttailun, kun tietää teltan kestävän vaikka tuuli yltyisikin avotunturissa.

Hilleberg Anjan 3 GT on ollut erinomainen 3 vuodenajan teltta. Talviteltaksi siitä ei olisi, koska liepeet eivät ulotu maahan saakka, jolloin lumi pääsisi pöllyämään niiden alta. Eikä myöskään, koska teltan tuuletus tapahtuu nimenomaan maan kautta eli teltassa ei ole tuuletusaukkoja korkeammalla päätyseinissä (vertaa kuviin talvi-tunneliteltasta niin ymmärrät tuuletusaukot). 

Vaikka tunneliteltasta ei pysty pystyttämään pelkkää sisätelttaa (hellesäällä tunneliteltassa tulee helposti tukalan kuuma), niin ainakin Hilleberg Anjanissa saa avattua takaosan niin, että ilma pääsee paremmin vaihtumaan hyttysverkon kautta ja teltta tuulettuu paremmin.

Meidän kolmen vuodenajan tunneliteltta

Meillä on kolmen vuodenajan telttana kolmen hengen Hilleberg Anjan 3 GT (2,3 kg). Arvoimme pitkään tämän ja Fjällräven Shape 3 / Endurance 3 välillä. Taisimme päätyä Hillebergiin tottumuksesta Hillebergin telttoihin (tätä ennen meillä oli jo Hilleberg Kaitum 3 GT talvitelttana) ja sen punaiseen väriin.

Vaelsimme pitkään pelkällä kupoliteltallamme ja hankimme rinnalle erillisen talviteltan. Omaan käyttöön tarvitsimme kuitenkin lopulta myös tunneliteltan sulan maan ajan vaelluksille, ja aluksi kuljetimmekin mukanamme tuota nelikiloista talvitunnelitelttaamme, kunnes halusimme säästää pari kiloa painosta ja ostaa kevyemmän tunneliteltan. Jos olisimme lähestyneet asiaa niin, että ostaisi kerralla 4 vuodenajan tunneliteltan, niin olisimme kenties voinut säästää yhden teltan verran.

Hankkimalla erikseen kolmen vuoden ajan tunneliteltan säästimme kuitenkin lisää teltan painossa, sillä 3 vuoden ajan tunneliteltat ovat kevyempiä kuin ne, jotka on tarkoitettu myös talviteltaksi.

Kolmen vuoden ajan tunneliteltan voisi kerralla valita myös niin, että sama tunneliteltta sopisi myös ajoittaiseen talvikäyttöön. Esimerkiksi Fjällräven Abisko Shape (2,5 kg), Abisko Endurance (3,2 kg) tai Hilleberg Nallo (3,2 kg) sopisivat kaikki ympärivuotiseen käyttöön, vaikkakin tällaisella joutuu aina tekemään vähän kompromisseja: Nallo ja Abisko Endurance eivät ole kaikista kevyimpiä 3 vuodenajan tunnelitelttoja, ja Abisko Shape ei ole kovimpiin talvikeleihin. Nallossa ei ole tuuletusaukkoja teltan molemmissa päissä (vain etuabsidissa) eli se ei ole paras valinta pitkille talvivaelluksille, mutta soveltuu hyvin parin yön talviretkille. 

Talviteltassa olennaista on kovan tuulen kestävyys.

Talviteltta

Monelle ensimmäinen ajatus on, että talviteltta on jonkinlainen lämmin teltta. Sitä se ei kuitenkaan varsinaisesti ole. Teltta kyllä eristää eli vie pois tuulen purevan ja kylmentävän vaikutuksen ja teltta tuntuu siten heti lämpimämmältä kuin ulkoilma. Kevätauringon paisteessa teltta lämpenee sisältä samalla tavalla kuin kesälläkin, jolloin lämpötila teltan sisällä voi olla merkittävästi plussalla. Teltta lämpiää myös ihmisen/ihmisten läsnäolosta teltan sisällä, samoin kuin jos käytät teltan absidissa keitintä, niin siitä nouseva lämmin höyry lämmittää myös telttaa. Iltaisin teltassa voi oman kehon lämmön vaikutuksesta olla n. 5-8 astetta ulkoilmaa lämpimämpää ja keittimen käyttö absidissa tuo tähän hetkellisesti vielä pari lisäastetta. Jotkut käyttävät keittimiä teltan sisällä teltan lämmittämiseen, mutta tätä emme ole koskaan turvallisuussyistä tehneet (teltan palamis- ja häkäriski), vaan mieluummin olemme pitäneet toppavaatteet yllämme.

Talviteltaksi ei siis etsitä lämmintä telttaa, vaan huomioidaan aivan muita ominaisuuksia.

Talviteltan tärkeimmät ominaisuudet:

• Tehty kestävästä kankaasta
• Vahvat tukikaaret, joita saa tarvittaessa pujotettua kaksi kappaletta yhteen uomaan parantaakseen myrskyn kestävyyttä.
• Hyvä ilmanvaihto, jotta minimoidaan kondensaation muodostuminen (kondensaatio taas tekee makuupussista ja vaatteista yhä kosteammat heikentäen niiden lämmittävyyttä). Ilmanvaihtokanavat tulisi talviteltassa olla teltan molemmissa päissä ja tarpeeksi korkealla (ei siis maanrajassa, koska lumi peittää ne).
• Teltan liepeet ulottuvat vähintään maahan asti. Osassa teltoissa on erilliset lumiliepeet, mutta näitä emme itse ole kokeneet tarpeellisiksi, vaan kovalla tuulella/myrskyssä on riittänyt, että lunta tiivistää liepeiden päälle, jottei lumi pääse pöllyämään liepeiden alta.

Talviteltta on näin ollen perinteisesti tunneliteltta, koska sillä on mahdollisimman hyvä myrskytuulen kestävyys. Jos kesätunneliteltassa pärjää pienelläkin absidilla, niin talviteltassa tilava absidi on, jos ei nyt pakollinen, niin erittäin paljon mukavuutta ja käytännöllisyyttä tuova tekijä, jotta siihen saa tavarat suojaan ja jotta absidissa mahtuu myös turvallisesti kokkailemaan. Huom. Jos kokkailet absidissa, niin muista aina huomioida häkäriski, eli pidä tuuletusaukot mahdollisimman avoinna ja teltan ovi niin auki kuin mahdollista. Keitintä ei suositella käytettävän teltan sisällä ja absidissakin hyvällä tuuletuksella.

Myös geodeettisia kupolitelttoja käytetään nimenomaan talviolosuhteissa, koska ne kestävät erittäin hyvin tuulta.

Talviteltoissa tuuletusaukot ovat absidien molemmissa päissä korkeammalla, jotta ilma pääsee hyvin vaihtumaan.

Meidän talviteltta

Meidän alun perin hankittu talviteltta on kolmen hengen Hilleberg Kaitum 3 GT (4 kg) eli Hillebergin Red Label-sarjan teltta, mikä tarkoittaa että se on tarpeeksi kestävä Pohjoismaisiin talviolosuhteisiin. Verrattuna kolmen vuoden ajan Hilleberg Anjaniimme, Kaitumissa liepeet ulottuvat maahan saakka, ilmastointi on parempi ja itse teltta on tilavampi, niin että Kaitumissa nukkumatilan peräseinä on pystysuora ja täten telttaan jää myös taka-absidi. Anjanissa nukkumatilan peräseinä on viisto, mikä tulisi meillä talvella ongelmaksi ainakin Markuksella, koska hän on niin pitkä, että hänen makuupussi osuisi takaseinään ja keräisi kondensaatiota.

Black Label-sarja on tästä vielä astetta kovempiin oloihin, ja myöhemmin hankimmekin myös tämän sarjan neljän hengen Hilleberg Keron 4 GT:n (5,5 kg) lähinnä siksi, että tarvitsimme vielä isomman teltan, kun kanssamme matkaan on usein lähtenyt kolmas henkilö kokeilemaan talvivaellusta. Jatkossa neljän hengen Keron tulee olemaan myös hyvä perheteltta.

Olemme olleet yhteisillä talvivaelluksilla ystäviemme kanssa, joilla on Fjällräven Abisko Endurance– teltta ja tämä vaikuttaa myös hyvin pätevältä talviteltalta. Fjällrävenillä on tarjolla myös erikseen talviretkeilyyn tarkoitettu Polar Endurance teltta.

Näkymät geodeettisesta kupoliteltasta. Geodeettiset kupoliteltat soveltuvat erittäin hyvin talvikäyttöön, mutta ovat kupolitelttojen painavammasta päästä. Toisin kuin tunneliteltoista, niistäkin voi saada kupoliteltan tapaan avattua oven maisemateltaksi.

Teltan tilavuus ja paino

Mitä muuta tulee vielä ottaa teltan ostossa huomioon? Ainakin se, kuinka paljon tilaa tarvitsee. Tilan tarpeeseen vaikuttavat telttailevien henkilöiden lukumäärä ja koko (aikuiset vs lapset), tavaroiden määrä ja telttailijoiden mukavuudenhalu. Tilaa rajoittavat pääasiassa teltan paino ja jonkin verran myös pakkauskoko, jotka nekin ovat huomioon otettavia valitsemiskriteerejä. Hyvä nyrkkisääntö on, että ostaa teltan, joka on suunniteltu yhdelle henkilölle enemmän, kuin mitä telttaa tavallisesti käyttää: yhdelle hengelle kahden hengen teltta, kahdelle kolmen jne. Jos mukana on pieniä lapsia, niin kolmen hengen telttaan saa kyllä hyvin kaksi aikuista ja yhden lapsen sekä teltan sisällä tarvittavat tavarat.

Kesällä ollaan telttailtu kolmen aikuisen kesken kolmen hengen teltassa, jossa on tilava absidi (Kaitum 3 GT), jolloin kaikki mahtuvat juuri nukkumaan, mutta talvella kolmen hengen teltta on turhan nafti kolmelle aikuiselle, koska makuupussit ja ovat päällä olevat vaatteet ovat selvästi muhkeampia ja enemmän tilaa vieviä.

Teltat ovat tavallisesti mitoitettu niin, että kahden hengen telttaan kyllä mahtuu kaksi aikuista makuualustoineen, mutta tavaroita ei sinne sitten enää mahdukaan. Yleensä sitä haluaa ottaa ainakin osan tavaroistaan teltan sisäpuolelle ja ylimääräinen tila lisää mukavuutta huomattavasti. Tämä korostuu pitkillä, sateisilla ja kylmillä vaelluksilla, joissa on paljon tavaraa mukana ja teltassa vietetään enemmän aikaa. Saman telttamallin kahden ja kolmen hengen telttojen painoerotkin ovat vain joitain satoja grammoja. Lyhyet kesäretket onnistuvat mukavasti myös pienemmälläkin teltalla.

Teltan sisäkorkeus on myös tärkeä mukavuutta lisäävä tekijä: riittävä sisäkorkeus on sellainen, jossa mahtuu mukavasti istumaan selkä suorana siten, että pään päälle jää vielä tilaa, eikä olo ole klaustrofobinen (n. 1.0 – 1.1 metriä tai enemmän). Pitkän ihmisen on huomioitava etenkin tunnelitelttaa ostaessa jalkopään sisäteltan kaltevuuskulma; jos kulma on jyrkkä, makuupussi saattaa osua makuualustalla ollessaan teltan sisäkankaaseen ja tällöin telttaan yön aikana muodostunut kosteus pääsee imeytymään makuupussiin. Tällöin voit laittaa makuupussin jalkopään päälle jotain vedenpitävää (esim. kuoritakki), jolloin makuupussi ei pääse kastumaan. Osassa tunneliteltoissa (kuten meidän Kaitumissa) sisäteltan jalkopään kangas on edelleen pystysuora eli makuupussi ei pääse osumaan siihen. Muutenkin kasteen muodostumista vähentääkseen kannattaa teltan kaikki tuuletusaukot pitää aina mahdollisimman auki etenkin yöaikaan.

Teltan paino ei ole niin merkittävä ahkiossa vetäessä tai kanootilla kuljettaessa, mutta kaikilla muilla vaelluksilla sitä haluaa yleensä mahdollisimman kevyen teltan. Vaikka kajakissa tai pyörävaelluksilla jaksaisi kuljettaa painavampaa, niin niissäkin ihan fyysinen tila tulee vastaan. Yleensä keveydestä saa maksaa, sillä kevyemmät mutta silti kestävät materiaalit ovat hintavampia.

Vesipilariarvo

Teltoille ilmoitettu vesipilariavo kertoo millimetreissä, kuinka suuren vesipatsaan paineen kangas kestää. Sitä sanotaan että 1500 mm vesipilariarvo on hyvä ja tätä suurempaa tarvitaan rankkasateissa. Esimerkiksi meidän superkevyen kupoliteltan, Big Agnes Copper Spu HV UL 3 teltan vesipilariarvo on alle tämän, 1200 mm. Ikinä ei silti sadevesi ole tullut siitä vielä läpi, mutta aivan jatkuvassa vesisateessa emme olekaan sillä telttailleet. Meidän Hillebergien telttojen vesipilariarvo taas on 5000-5500 mm eli siitä ei mikään sade tule läpi. Käytännössä kaikki markkinoilla olevat vaellukseen tarkoitetut teltat ovat riittävän vedenpitäviä Suomen olosuhteisiin.

Pohjakankaassa tarvitaan suurempaa vesipilariarvoa kuin päälliskankaassa, koska märkä maa kohdistaa telttaan suuremman paineen. Pohjakankaalle riittää pääasiassa 3000 mm arvo. Hyvin edullisissa teltoissa vesipilariarvot voi jäädä alle näiden suositusten, mutta niihin on ostettavissa sitten erillisiä eristäviä aluskankaita.

Tässäkin havainnollistuu vielä talviteltan molemmissa päädyissä olevat tuuletusaukot, jotka on syytä pitää aina mahdollisimman avoinna kondensaation ehkäisemiseksi. Vain myrskysäällä niitä joutuu joskus pakosti sulkemaan.

Teltan väri

Voisi ajatella, että teltan väri on vain makukysymys ja haluaako telttansa erottuvan maisemakuvista vai ei, mutta teltan värillä on pieni vaikutus myös ihan telttamukavuuteen.

Kirkkaan värisessä teltassa on huomattavasti valoisampaa kuin tummemman värisissä teltoissa. Kirkkaus on sekä plussaa että miinusta. Kesäyönä toivoisi teltan olevan vähän vähemmän valoisa ja toisaalta tummassa teltassa talvella ollessa toivoisi sen olevan taas vähän valoisampi.

Värikkään teltan voi sanoa olevan turvallisempi, sillä se erottuu maastosta, jos tarvitsee hälyttää apua. Sen myös löytää itse helpommin, jos on lähtenyt päiväretkelle ja teltta pitäisi löytää jostakin metsän siimeksestä.

Vaikkei meidän Big Agnes ole paras mahdollinen talviteltta, niin mikä tahansa teltta kelpaa ”hätämajoitteena”, kuten tässä Norjassa, kun emme olleet varautuneet, että lokakuun alussa tulisimme päätymään telttailemaan lumihangessa. Kupoliteltta ei kestä yhtä hyvin kovia tuulia, mutta tyynellä säällä/tuulensuojassa sillä voi telttailla yhden-kaksi yötä talvellakin.

Jos haluaisi vain yhden teltan, niin mikä valita?

Tätä moni pohtii. Hyvin runsaasti erilaisia ja eri vuodenaikoina retkeilevä tulee todennäköisesti tarvitsemaan kaksi erilaista telttaa. Kuitenkin pääasiassa voi sanoa, että yhdellä teltalla pärjää hyvin pitkälle, varsinkaan jos talvivaellukset eivät kuulu omaan mielenkiinnon piiriin.

Olet edellä oppinut tunneli-ja kupolitelttojen plussat ja miinukset. Ei voi siis suoraan sanoa, onko kupoliteltta vai tunneliteltta absoluuttisesti parempi.

Jos käytät telttaa enemmän yhden-kahden yön retkillä, saaristossa tai metsäisemmässä maastossa kolmena vuodenaikana, niin valitsisin kupoliteltan, koska sen saa pystyyn kaikkialle. Se sopii myös vaellusteltaksi, kunhan huomioi, ettei kovalla tuulella tai sateella kannata jäädä kovin avoimeen maastoon. Kupoliteltta sopii paremmin myös fiilistelijäretkeilijälle, joka haluaa ihastella teltan suusta maisemia hyvällä säällä.

Jos tarvitset telttaa pääasiassa Lapin erämaa-/tunturivaelluksia varten, niin tunneliteltta olisi valintani, joka kyllä taipuu hyvin myös kaikkiin muihin käyttötarkoituksiin – paitsi kalliolle pystytettäväksi. Jos mietit, että hankit kerralla teltan neljälle vuodenajalle, niin silloin valinta olisi tunneliteltta/geodeettinen teltta. Tosin jos valitaan kerralla neljän vuoden ajan telttaa, niin joudutaan aina tekemään kompromisseja: joko teltta on turhan painava rinkassa tai ei ole täysin optimaalinen talvikäyttöön. Neljän vuoden ajan tunneliteltaksi sopisi esimerkiksi edellä mainitut Fjällräven Abisko Endurance/Shape tai Hillebergin Nallo/Kaitum.

Jos tietää melko varmasti retkeilevänsä vielä vuosia, niin kannattaa mieluummin nyt satsata laadukkaaseen telttaan kuin päivittää teltta kohta uudestaan. Ainakin Partioaitassa myynnissä olevat teltat ovat lähtökohtaisesti jo karsittu kestäviin ja laadukkaisiin telttoihin ja niistä kannattaa käydä keskustelemassa myymälässä. Jos taas telttaa tarvitsee harvemmin, niin sitä kannattaa ensin lainata tai vuokrata esim. Partioaitasta.