Retkiruoan kuivaaminen – näin pääset alkuun

Sääntö numero yksi: Lähes kaikkea voi kuivattaa. Sitten löytyy poikkeuksia.

Ensimmäisen kokeilukerran jälkeen jo huomaa, kuinka helppoa ruoan kuivaaminen on. Kun kuivaamisen rutiiniin pääsee, niin retkelle pystyy jo hyvin monenlaista herkumpaa ruokaa taikomaan. 

Haastavinta kaikessa on vain aikataulutus. Sitä hieman liian usein tajuaa, että hei ylihuomenna olisi lähtö, mitä me retkellä syödään? No, sitten ei syödäkään kuin sitä, mitä kaupasta valmiina saa. 

Miksi kuivata itse?

Kaupassa myydään toki valmiiksi kuivattuja retkiaterioita, mutta paljon retkeillessä niihin kyllästyy. Montaa kasvisvaihtoehtoa ei myöskään ole. Itse kuivaamalla saa siis vaihtelua ja vaikka kuinka herkullisia ruokia. Saa syödä just, mitä haluaa. Vaelluksella on kuitenkin tärkeä saada riittävästi energiaa, eikä huonoa ruokaa jaksa syödä riittävästi (en ainakaan minä) :D.

Yksi isoin syy itselleni on myös suolan määrä. Jotta valmiskuiva-ateriasta saa riittävästi energiaa ja mahan täytettä, niin retkellä on syötävä yleensä paljon enemmän, mitä valmisruokapussin kyljessä lukee. Yhdessäkin valmisateriapussin kyljessä lukee neljä annosta, vaikka todellisuudessa yksi pussi täyttää vain yhden ihmisen energian ja nälän tarpeen. Ymmärsin, miksi siinä lukee neljä annosta. Suolan määrän vuoksi. Kun ruoka on ns. neljälle, niin suolan saantimäärä on vielä ok-rajoissa. Kun yksi ihminen syökin neljä annosta, niin suolaa tulee yhtäkkiä lähes 6g per ateria, mikä ylittää jo melkein tuplasti päivän saantisuosituksen yhdellä aterialla. Ei ihme, että sitten turvottaa ja janottaa.

Mitä kuivattaminen tekee?

Kuivaaminen poistaa raaka-aineista veden ja näin monen raaka-aineen paino tippuu jopa kymmenesosaan – joillain jopa enemmänkin. Kuivattu ruoka näyttää aivan nahistuneelta ja pieneltä. Sen jälkeen onkin melkein mahdotonta ruveta miettimään, paljonko on tarpeeksi tai liian vähän ruokaa. Itse ainakin kuivaan niin, että mietin ennen kuivattamista sen annoskoon – huomioiden, että retkellä annoskoko on 1½-2 kertaa suurempi, mitä arjessa. Kuivaan siis ateria kerrallaan, jolloin saa helpommin oikean määrän ruokaa. 

Kuivattamista voi hyödyntää joko koko ruokaan, tai ajatella kuivaavansa vaikka vain vihanneksia pussiruokien jatkoksi. Viikon eräretkellä ei vielä ehdi tulla vitamiinien puutostilaa, vaikkei kasviksia söisikään, mutta kyllä kasvikset vaan tuovat paljon eloa ja makua ruokiin.

Tarvittavat välineet kuivattamiseen

On erikseen myytäviä kuivureita, mutta yhtä hyvin voi kuivattaa kotiuunissa. Kuivurin etu on, että lämpötilaa voi helpommin säädellä ja se kuivattaa tasaisemmin ja tehokkaat kuivurit uunia nopeammin. Uunissa kannattaa suosia ritilää ja leivinpaperia, jotta raaka-aine kuivuisi paremmin myös alhaalta päin. Voit myös pyöritellä lastalla raaka-aineita uunissa aina vähän väliä, jotta raaka-aineet kuivavat tasaisesti.

Kuivaaminen uunissa

Yleistäen kaikkeen voi käyttää n. 45 asteen uunilämpötilaa – sillä ei voi mennä pahasti pieleen. Liha tarvitsee kovemman lämpötilan, mutta koska en itse syö sitä, niin en myöskään käsittele sitä sen enempää. Uuniluukku jätetään esimerkiksi puulastan avulla pari senttiä raolleen, jotta kosteus pääsee haihtumaan. Ainesten annetaan kuivua n. vuorokauden ajan tasalämmöllä tai kiertoilmaa käyttämällä reilusti vähempikin aika riittää. Kasvikset kuivuvat yleensä hyvin 7 tunnissa kiertoilmalla. 

Kuivumisaika riippuu raaka-aineiden koosta, nestepitoisuudesta, ja kuinka ohuelti esimerkiksi sosekeitto on levitetty. Kuivaamisaika saa olla mieluummin vähän pidempi kuin liian lyhyt. Liian lyhyt kuivaamisaika voi jättää raaka-aineen kosteaksi, jolloin se saattaa homehtua ja homehduttaa sitten muutkin samassa pussissa olevat. Soseet, ja yleisesti ottaen kasvikset ovat valmiita, kun ne ovat kuivia, eli hyvin kevyitä, kovia ja kopisevia – tai soseet ovat murenevia. Kuitenkin esimerkiksi paprikaan ja tomaattiin, sekä joihinkin hedelmiin jää hieman taipuisuutta täysin kuivanakin. Isoin riski ylikuivattamisessa on, ettei raaka-aine enää entisöidy retkellä. Tämänkin lopulta oppii vain omalla kokemuksella.

Kuivattujen raaka-aineiden pakkaaminen

Raaka-aineet on mielestäni helpoin pakata ateriakohtaisesti kuin raaka-aineiden mukaan. Näin kaikki löytyy etukäteen kätevästi jo lajiteltuina, eikä tarvitse arpoa, kuinka paljon kuivattua raaka-ainetta ruokaansa tarvitsee. Lajittele yhteen ateriaan tulevat raaka-aineet sen mukaan, mitkä vaativat liottamista ja mitkä eivät. Mausteet kannattaa myös pakata erikseen. Itse pakkaan myös öljyssä kuullotettavat ainekset erilleen, jotta saa mahdollisimman maukasta ruokaa. Eli sipulit, maustetahnat, chilit, porkkanat ja sellerit erikseen omaan pussiinsa. Mausteet omaan pussiinsa. Loput raaka-aineet, kuten kikherneet, tomaatit, paprikat, munakoisot ja kookosjauhe omaan pussiinsa. Lopuksi kaikki yhteen ateriaan tarvittavat erilliset pienet minigrip-pussit kannattaa pakata yhteen vähän isompaan minigrip-pussiin, jonka kylkeen kirjoitetaan itse resepti.

Liottaminen eli entisöinti

Liottamista tarvitsee kaikki kuivaamasi raaka-aineet, mutta myös nuudeleita, pastaa tai riisiä voi yhtä hyvin liottaa etukäteen säästääkseen kaasua.

Kun kuivatut raaka-aineet liottaa, niin niistä tulee näin entisöitynä oikeastaan aivan samanlaisia- ja makuisia kuin ne ennen kuivatustakin olivat. Tämä tarkoittaa sitä, että jos kuivaat jotakin raakaa vihannesta, niin se on edelleenkin raaka, kun se liotetaan. Vihannekset ja juurekset kannattaa kypsentää ennen kuivattamista, jolloin ne on nopeampi valmistaa retkellä.

Liottaminen voi tapahtua parin minigrip-pussin sisällä, mutta mieluummin tiivissä rasiassa tai kaikista parhaiten ruokatermarissa. Kuivattujen raaka-aineiden päälle kaadetaan sen verran vettä, että ne juuri ja juuri peittyvät. Raaka-aineiden liottamisessa pääsääntö on, että laita aamiaisella lounasruoat likoamaan ja lounaalla päivällisruoat. Liottamisaika on siis n. 2-6 tuntia. Esimerkiksi keittojauhe ja porkkanat entisöityvät saman tien.

Mitä pitää ottaa huomioon raaka-aineita kuivattaessa

• Kannattaa valita mahdollisimman hyviä ja tuoreita raaka-aineita.
• Raaka-aine ei kuivatessa kypsy. Raakoja raaka-aineita kuivatessa ne on silti vielä kypsennettävä liotuksen jälkeen. Raaka sipuli on siis edelleen raakaa.
• Raaka-aineita ei myöskään kannata kypsentää ainakaan öljyn kanssa etukäteen, sillä rasva ei kuivu, ja raaka-aine pilaantuu siten helposti. Tämän vuoksi todella rasvaiset tuotteet eivät sovi kuivattavaksi.
• Raaka-aineiden kannattaa olla myös mahdollisimman tasakokoisiksi pilkottuja, jotta ne kuivuvat samaa tahtia. Raaka-aineden kannattaa olla myös pienempinä palasina, mitä yleensä käyttäisit, jotta ne varmasti kuivavat, eivätkä sitten homehdu sisäosista.
• Kuivattavat ainekset levitetään ohueksi kerrokseksi. Ne eivät saisi olla juurikaan päällekkäin. Soseet taas levitetään mahdollisimman ohueksi, parin-muutaman millimetrin paksuiseksi kerrokseksi.
• Hyvin vesipitoisten ainesten kuivattaminen ei onnistu. Jos onnistut kuivaamaan kurkkua, melonia tai salaatinlehtiä, niin ilmoitathan ;).

Huomioita ja vinkkejä eri raaka-aineiden kuivaamisesta

• Munakoiso ja kaalit pitää pilkkoa höyryttää etukäteen kypsiksi ja sen jälkeen vasta kuivata. Älä kypsennä öljyssä juuri siksi, että rasva härskiintyy.
• Juurekset taas kannattaa keittää kypsäksi, ja kuivata vasta kypsinä. Se ei ole pakollista, mutta nopeuttaa huomattavasti ruoanlaittoa retkellä. Voit hyödyntää myös pakasteesta saatavia valmiiksi kypsennettyjä juuressekoituksia. 
• Pavut ja kikherneet pitää taas kuivata kypsennetyistä yksilöistä, vaikka helposti tulisi ajatelleeksi ottavansa kuivia, raakoja papuja mukaan. Muista proteiininlähteistä erityisesti nyhtökaura on hyvä kuivattava. 
• Myös maustetahnoja, tomaattimurskaa ja paksuja sosekeittoja sekä esimerkiksi aasialaisia kastikkeita voi kuivata ihan sellaisenaan. Ne levitetään ohueksi kerrokseksi leivinpaperin päälle. Kuivatut soseet kannattaa ajaa vielä tehosekoittimella jauheeksi, jolloin ne saa nopeiten käyttöön retkiolosuhteissa. 
• Sosekeitot valmistetaan muuten ohjeen mukaan, mutta jätetään ylimääräinen vesi lisäämättä. Sen verran voi valmistuksessa käyttää vettä, että saa raaka-aineet kypsiksi, mutta ylimääräistä nestettä vältetään. Muista lisätä sosekeittoihin linssejä tai muuta proteiinia.
• Yrtit ja pieneksi hakattu sipuli kuivuvat lämpimässä paikassa huoneenlämmössäkin.

Älä unohda myöskään hyödyntää kaupoista valmiksi löytyviä kuivatuotteita, kuten soijarouhetta.

Retkiruokakirja

Lisää ja vielä tarkemmin kuivaamisesta ja retkiruoasta sekä yli 66 retkireseptiä löydät Retkiruokakirjasta.

Sosekeiton voi kuivata sellaisenaan ohueksi leivinpaperin päälle leviteltynä.

Näitä reseptejä blogistani voi ainakin soveltaa kuivattaviksi

• Thaimaalainen kurpitsalaksa – valmista keitto ilman ylimääräistä nestettä ja kuivaa se erikseen leivinpaperille ohueksi leviteltynä. Kuivaa kaurapalat erikseen. Pakkaa nuudeli mukaan.
• Libanonilainen kikhernecurry – Kuivata munakoisot, bataatit ja kikherneet erikseen. Valmista kastike ja kuivata se erikseen.
• Kaikki muutkin aasialaiset kastikkeet voi kuivattaa sellaisenaan ja kuivata niihin raaka-aineita erikseen. Esimerkiksi; tofu-kookoskorma, kurpitsa-linssitagine.
• Tofu-pyttipannu: Kannattaa käyttää kaupan pakasteesta kypsiä perunoita ja kuivattaa niitä pienempinä kuutioina. Kuivata myös tofu ja sipuli. Retkellä liota ja paista öljyssä mausteiden kanssa. Pakkaa mausteet erikseen. Tämä on tietysti hieman erilainen pyttipannu, pienempi kokoisia palasia, mutta vaihtelu on tärkeintä.
• Ihan perus tomaattikastikettakin voi kuivata pastaa varten. Voit kuivattaa sattumiksi lisäksi erikseen esimerkiksi nyhtökauraa tai muuta vegeproteiinia ja vaikka oliiveja tai paprikaa.

Retkilehdestä lisää retkireseptejä

Olen reilu vuoden kirjoitellut Retkilehteen retkiruokareseptejä. Retkiruokareseptit eivät itseltänikään tule tuosta noin vain, sillä ne tarvitsevat sen verran miettimistä, mikä toimisi ja mikä ei. Kiitos Retkilehdelle, joka on palkannut minut kirjoittelemaan retkiruokareseptejä sinne, niin sinne myös päätyvät suurin osa retkiruokaideoistani – ainakin tällä hetkellä :). Kannattaa siis kurkata sieltä! Retkiruokakirjaa olen myös jossakin päässäni ideoinut.