”Tulee ihan mieleen lapsuuden kesät ja mustikkakukko!”
”Ai mikä mustikkakukko?”
Ilmeisesti kaikki 90-luvulla syntyneet eivät ole enää tutustuneet mustikan ja rukiin herkulliseen liittoon, ei ainakaan Markus.
En aluksi edes ymmärtänyt, kuinka herkullisia muffineja oli valmistumassa ennen kuin ensi puraisulla mieleen tulvahti muistikuvia auringonsäteistä, mustikan värjäämistä suupielistä ja valkoisesta hellemekosta (jota heti seuraavassa hetkessä oltiin jynssäämässä natriumdiperoksidilla).
Vaniljajäätelöä kylkeen, toinen iso puraisu ja heinäkuiset lapsuusmuistot saivat täysin tunteiden valtaan. Miksei noihin lapsuuden autuaan vapaisiin kesiin voi enää palata?
Nyt ihan herkistyin taas.
Maanantai-illan ratoksi oli tarkoitus tyhjentää kaapin sisältöä leseistä ja jauhoista ja leipaista sämpylöitä. Viime kesästä meillä on kuitenkin varastossa vielä sen verran mustikoita, vadelmia ja metsämansikoita, että purkkeja olisi tyhjennettävänä melkoinen kasa, jotta saadaan uusille tilaa. Niinpä suunnitelmat vaihtuivat, ja leseiden joukkoon päätyikin hieman sokeria ja mustikoita. Maanantai kun oli, niin yritin pitää leivokset sopivan terveellisinä. Taikina oli käden käänteessä pyöräytetty yhdessä kulhossa ja lusikoitu vuokiinsa. Pian asunnon valtasikin tuo huumaava rukiinen tuoksu.
Täydellisintä oli, että muffineista tuli oikeasti vielä meheviä, mutta silti terveellisiä! Ihanan pehmeät, kuohkeat ja kosteat muffinit olivat vielä seuraavanakin ja sitäkin seuraavana päivänä säilyttäneet kaiken mehevyytensä (itse asiassa kenties jopa mehevöityneet). Kuitupitoiset ja eivät liian makeat muffinit toimivat ihanana aamupalana ja välipalana, mutta kuten sanottu, niin erinomaisena jälkiruokana vaniljajäätelön joukkoon murenneltuna ♡.
.
Niin, ja mustikkakukko on siis perinteinen savolainen jälkiruoka, jossa ruistaikinakuori kätkee sisälleen marjaisan yllätyksen.
Mustikka-ruislese-aamiaismuffinit
6 isoa muffinia
Tarvitset
1 chiasiemenmuna (1 rkl chiasiemeniä + 0,4dl vettä) (tai 1 luomukananmuna)
2 dl vehnäleseitä
1 dl ruisleseitä
1 dl vehnäjauhoja
½ dl sokeria (EDIT: kokeilin korvata 1 kypsällä banaanilla. Toimii, mutta tarvitsee pari rkl jauhoja lisää taikinaan)
½ dl kookossokeria (tai fariinisokeria)
1 tl ruokasoodaa
1 tl leivinjauhetta
¼ tl suolaa
0,75 dl (soija)maitoa
0,75 dl maustamatonta (soija)jugurttia
½ dl rypsiöljyä
n. 2 dl jäisiä mustikoita
Valmistusohjeet
- Valmista chiasiemenmuna: Sekoita chiasiemenet ja vesi yhteen ja jätä turpoamaan muiden valmistelujen ajaksi.
- Lämmitä uuni 190 asteiseksi.
- Sekoita reseptin ainekset sekaisin yhdessä kulhossa listan mukaisessa järjestyksessä. Sekoita lopuksi sekaan jäiset mustikat ja chiasiemenmuna.
- Voitele muffinipellin vuoat tai käytä paperisia muffinivuokia.
- Kaada taikina vuokiin.
- Paista uunin keskitasolla 25 minuuttia.
- Anna hetken jäähtyä vuoissaan – vuokien lämpö vielä lisäpaistaa muffineja.
- Irrota muffinit vuosta n. 10 minuutin kuluttua.
- Nauti sellaisenaan tai vaikka vaniljajäätelön kanssa.
Vinkki: Mehevimpinä muffinit säilyvät huoneenlämmössä ilmatiiviissä rasiassa säilytettynä. Mikäli säilöt niitä pidempään, niin nosta jääkaappiin.
Muistathan painaa postauksen lopussa olevaa sydäntä, jos pidät reseptistä. Näin tiedän jatkossa, mistä sisällöstä erityisesti pidät :).
21 kommentit
Mustikka ja ruis sopii niin loistavasti yhteen!
Rukiista tulikin mieleen että se on aina hassua kun keittiössä yrittäisi pitää edes jonkinlaisen inhimillisen määrän kuivatuotteita, mutta pakostikin sitä kertyy tyyliin kymmentä eri jauhoa (jos edes riittää) kun haluaa vähän monipuolisemmin tehdä ruokaa 😀 Ja sitten pitäisi vielä muistaakin tehdä niistä jotain… kun jää pieniä pussinjämiä kaapin perälle.
Kiiitos Jenni :)! No se on just niin. Kuivatuotekaapit kyllä pursuaa yhtä sun toista. Hehheh, siks päätyikin lesejämät näihin. Mutta kun sitä aina haluaa testata uusia kvinoajauhoja ja vaikka mitä 😀
Mitähän lesejämiä sitä ite käyttäis näihin! Ehkä sovellan hieman.. 🙂 Ihana resepti ja valmistuukin varmaan sukkelaan!
Kiitos! Taikina valmistui kyllä todella nopeasti, kun piti saada nopeasti jotain hyvää. Tietysti kannattaakin soveltaa omien jauho-ja lesejämien mukaan :)! Ruis on olennainen maun kannalta, mutta sitä voi tuoda vaikka ruisjauhoilla, jos ei ruisleseitä ole :).
No on kyllä aivan varmasti ihania! Ihana oli tarinakin <3
PS. ihan hillitön astiakateus – olen etsinyt mustavalkoisia lautaisia noin kolme neljäsosaikuisuutta!
Kiitos! 🙂 Piti oikein käydä katsomassa, että mitä astioita muka käytin tässä, mutta unohdin jätskikuvat! Ne on aina ne kirpparihelmet <3.
Heh eipä ole kyllä itsellenikään tuttu mustikkakukko, vaikka olenkin JO 80-luvulla syntynyt.. 😉 Hyvännäköisiä ja varmasti muhevia leivonnaisia kyllä!
Haha, no se lohduttaa Markusta ;). Kiitos! 🙂
No hitsi, ruismuffinssit, tietenkin! Miksi mä en saanut tätä näkyä edes unessa? Mutta kiitos sulle!
Haha 😀 Eipä kestä, ihanaa, että saa lamppu syttyi ja sait uutta ideaa :).
Taivan miten hyvänmakuisen ja terveellisen näköisiä muffinsseja. Kyllä välillä iskee niin hirvittävä viljakateus allergian keskellä, ei vaan voi mitään 🙂
Niin ja niitä lapsuuden kesiä tulee ikävä minullakin, mutta elämästä pitää tehdä sellainen, että voi aikuisenakin istua kannolla mustikkapensaiden vieressä velvollisuuksista vapaana edes hetken <3
Ihanaa viikonloppua!
No nyt oli kyllä hyvin sanottu! Tuon lauseen yritän pitää mielessä :). Kiitos Johanna ja hyvää viikonloppua!
Itse olen 70-luvun lapsia ja ruista on tullut syötyä varsinkin puolukan kera. Kotimaiset marjat sopii niin hyvin rukiiseen makuun. Kauniita leipomuksia ja kuvia taasen <3
Kiitos Peggy! :))
Oi että näyttää herkulta. Tuollaisia voisi hyvinkin syödä aamupalalla.
Sunnuntaipäiväni näyttää täyttyvän sun joka ikisen reseptien lisäämisestä Pinterestiin
Oh, kiitos! Miten kiva kuulla :)) Ei hassumpi sunnuntai 😉
Tosi hyviä! <3 Olen leiponut näitä kolmesti ja diggailen sen verran paljon, että päätin jakaa reseptin myös omassa blogissani. Hiukan modifioin ainessuhteita oman ruokakaapin sisältöä vastaavaksi. https://ruokakonttuuri.blogspot.fi/2017/08/ruislese-mustikkamuffinit.html
Niin mahtava kuulla, että säkin oon tykästynyt! 🙂 Mäkin oon löytänyt itseni monta kertaa haaveilevani näistä <3
Olipa terveellisen makuisia:DD raukka mieheni pettyi kun odotti saavansa makean mustikkakukon makua! Toisaalta minusta on hyvä ettei kaikki maistu sokerilta ja vehnäjauholta.
:DD Apua, no sitten ainakin tiedät, että sokeria voisi lisätä näihin enemmän :).