Vihdoin! Vihdoin voin kertoa julkisesti tästä kirjaprojektista, jonka kanssa olen viimeiset kuukaudet työskennellyt. Ja vielä muutama kuukausi lisää työskentelyä.
Mielessä on kytenyt montakin eri ajatusta omasta keittokirjasta. Vaan olen odotellut sitä ideaa, jossa tiivistyisi selkeästi jokin ruoka-aihe (”Saaran parhaat reseptit” tuskin kiinnostaa nimittäin ketään kustantajaa ja harvaa ostajaakaan). Ja sellainen ruoka-aihe, joka saisi itseni – sekä kustantajan – isosti innostumaan. Olen miettinyt vegaanista leivontakirjaa ja Aasian makuja, mutta sellaisia ruokakirjoja on tuntunut olevan jo tarpeeksi. En tiedä, ehkä tällainenkin vielä tulee.
Ihan omalta tuntuvaksi, rakkaaksi aiheeksi on kuitenkin viimeisimmän vuoden aikana tullut retkiruoka. Tästä ideasta silmäni kirkastuivat ja kiitos kustannusyhtiö Cozy Publishing:lle, joka on ollut ideasta yhtälailla innoissaan :).
Pussiruokien jäädessä kaupan hyllyyn on avautunut aivan uusi maailma, jossa yhdistyy kaksi itselleni mieluisinta asiaa: ruoka ja retkeily. Mitä enemmän on retkellä kokannut, sitä enemmän on ideoitakin syntynyt.
Voi sitä autuasta hetkeä, kun saa vaelluksella pitkän päivän jälkeen lämmintä, mausteista intialaista currykastiketta. Nykyään lähden mielelläni laavuretkelle ihan vain kokkailemaan, sillä ulkona ajanvietto rauhoittaa mieltä. Hyvä ruoka saa vieläkin paremmalle mielelle. Niin päiväretkillä kuin vaelluksilla on saanut niin hyviä ruokia, että ovat maistamaan päässeet kaverit sanoneet, että eihän sitä syö näin hyvää ruokaa edes kotona :D. Hyvä ruoka saa helpommin lähtemään retkelle. Kun itse tekee, saa syödä sitä mitä haluaa. Pelkästään makkaran grillailut tai pussiruoat alkavat pian tympimään. Varsinkin kun pussiruoissa on vain vähän kasvisvaihtoehtoja.
Kirjaan tulee niin vaellusreseptiikkaa kuin päivä- ja nuotioretkireseptejä. Jälkkäreitä, aamiaisia ja välipaloja unohtamatta :). Tietenkin myös oleellista tietoa mm. kokkailuvälineistä ja mitä pitää ottaa huomioon kussakin vuodenajassa. Kuinka pidempää vaellusta varten kuivata, valmistella, pakata ja sitten ennastaa ruoat.
Kirjan on tarkoitus ilmestyä ensi keväänä. Vielä on tosiaan pari kuukautta aikaa kirjoittaa kirjaa, ja siksi kerronkin projektista jo tässä vaiheessa. Jotta voin kysyä sinulta, että mitä tietoa tai minkälaisia reseptejä sinä toivoisit retkiruokakirjalta?
27 kommentit
Kuivaaminen ja niistä maittavien ruokien valmistus vaelluksella.
Myös parin päivän retkille kevyttä (siis ei painavaa ruokaa) ja säilyvää ruokaa.
Esivalmisyelut kotona ja mitä kannattaa raahata mukaan metsään.
Tuskin maltan odottaa sun kirjaa.
Kiitos paljon :). Juurikin tällaista sisältöä on ainakin tulossa :).
Kuulostaa herkulliselta, onnea kirjan tekoon! Wannabe-retkeilijää ja kahden pienen lapsen vanhempaa kiinnostavat varsinkin nopsat päiväretkireseptit.
Motivointia ja selko-ohjeita retkikeittimen kanssa sähläämiseen toivoo nimim. punkku, patonki ja papupurkki. – Kirjasi kuulostaa juurikin loogiselta jatkumolta, onnea!
Kiitos toiveesta :D. Ja kiitokset onnitteluistakin :).
Onneksi olkoon! Tätä kirjaa kyllä odotan 🙂
Kiitos kovasti! 🙂
Onnea! Itse olen sitä mieltä, että retkellä voi kokata kaikkea sitä, mitä kotonakin 🙂 siksi retkiruokaresepteissä oleellista on hyvän ruoan lisäksi ”tekniset” seikat, kuten annoksen mitoitus erilaisille retkikeittimille (tai ainakin tieto millaisella ohjeen annos on tehty, jotta voi soveltaa), mikä sopii päiväretkelle tai pidemmälle retkelle ja millaisia muutoksia (esim. jo mainittu kuivaus) vaatii jne. Tsemppiä projektiin!
Kiitos =) Juurikin samaa mieltä. Retkellähän voi kokata lähes kaikkea mitä kotonakin, mutta sitten pitää huomioida säätilat ja reissun pituus ja paljonko se kuluttaa kaasua :D.
Mä kaipaisin lyhyen valmisteluajan ruokia päivän tai parin retkelle. Siis silloin kun päätät perjantaina että huomenna lähdetään viikonloppuvaellukselle.
Pidän kaapissa siis valmiita kuivattuja ruokia (valmiiksi kasattuna esim. fetapastan ainekset) mutta viikonlopuksi ja ensimmäisille ruokailluille jaksaisi kantaa tuoreempaan evästä. Ideoita niihin!
Tuotekehittäjän on pakko huomauttaa termistä, eli entisöinti on vain huonekaluille ja ruoka ennastetaan, siis silloin kun kuivattuun ruokaan lisätään vettä. Ruokateollisuudessa käytetään esin. ennastettua maitoa = maitojauhetta + vettä tai ennastettua mehua = mehutiivistettä + vettä, eikä sitä tarvitse ilmoittaa muuten edes pakkauksessa.
Tätä harrastetaan näin Rovaniemellä asuessa ainakin pari kertaa kuussa, että hei huomenna vois lähteä viikonloppuretkelle :D. Eli nämä tilanteet ovat tuttuja ja otan kyllä huomioon =). Aijaa! En ole edes kuullut ennen sanaa ennastaminen. Tämä on kyllä hyvä tietää näin kirjaakin kirjoittaessa :).
Voit laittaa mulle sitten oikoluettavaksi jos haluat tarkistaa ammattisanaston. Toki makuasioita!
Kiitos =)
Eiks se sana ole kuitenkin ennallistaminen, ei ennastaminen?
Kuivattu ruoka ennastetaan.
Ennallistamista taidetaan käyttää enemmän siinä merkityksessä, että luontoa palautetaan ennallee, siis esim. soita.
Mutta eipä se kai niin tarkkaa ole!
Okei, apua, pitää nyt muistaa tämä sana jatkossa 😀 Ennastaminen.
Ihanaa!
Helppoja, mielellään termarissa tulevia, mutta hyviä kasvis- tai vegaanilounaita olis kiva saada esille. Mä arvostan myös riittävän reilun annnoskoon safkoja, mutta kuitenkin yhden hengen annoksia jo reseptin ohjeissa. Mua vähän ärsyttää jopa, kun tosi monissa valmiissa resepteissä annokset ovat vähintään kahdelle. Niiden uudelleen laskeminen on pieni vaiva, mutta miks se vaiva ei oo ikinä tarjolla niille seurassa reissaaville ja yhteisiä ruokia syöville? 😀
Kiitos toiveesta :). Näitä juurikin on tulossa, sillä niitä itsekin kaipaa. Annoskokin on retkellä tosiaan oltava reilumpi kuin kotona. Olin ajatellut kirjoittaa pääasiassa kahden hengen annoskokoja sillä ajatuksella, että jos lähtee yksin niin on myös ihan kätevä valmistella kotona se kahden hengen satsi ja jakaa vain kahdelle eri aterialle. Ainakin pidemmässä reissussa valmisteluja helpottaa, kun samaa ateriaa voi toistaa ainakin kerran :).
Musta taas toi kahden hengen annosten teko ei oo kätevää, paitsi silloin, jos ainekset ovat kokonaan kuivattuja. Mua vähän aina ärsyttää sellaiset ”tetrapurkki linssejä”, ”pala fetaa” tai ”purkki tomaattimurskaa” -ohjeet, missä aineosaa olisi oikeasti vähän hankala ottaa mukaan vain puolikasta annosta. Paitsi kuivattuna, tietenkin.
Kuivattuna siis meinasinkin. Silloin se on kätevää, mutta tietysti päiväretket onkin eri asia. Päiväretkiruoat yhdelle onkin vaikeita, kun linssipurkki on aina tietynkokoinen ja samoin pakkaus kuin pakkaus on yhdelle hengelle aina liian iso :/. Yksin päiväretkeillessä en siitä syystä melkein koskaan valmistakaan varsinaista ruokaa retkellä, vaan otan kotoa mukaan. Toistaiseksi en siis itsekään ole keksinyt tähän ratkaisua :D. Korkeintaan olen keittänyt paketin ravioleja tai muuta vastaavaa valmisruokaa. Tai sitten pitäisi jo kotona pakata raaka-aineita pienempiin pakkauksiin.
Mä pelastan näitä aika paljon ruokatermarilla, mutta olishan se ihan kiva saada laittaa safkaa ulkonakin kunnolla, vaikka on yksin. 🙂
Totta :). Mutta tää on kyllä ikuisuusongelma, mitä kokata yksin retkeillessä päiväretkellä.. 😀
Hienoa, uusi kirja! Olen kuivannut erilaisia aineksia ja koostanut sitten niistä aterioita. Olen kuitenkin kaivannut ohjeita ruokiin, jotka ovat valmistuksen jälkeen kuivattu. Kirjaa odotellessa.
Hei, kiva kuulla! Kirjaan tulee molempia eli raaka-aineina kuivattuna ja sitten kokonaisina aterioina kuivattuna :).
Hei, teidän videot vaelluksilta on upeita ja tuleva ruokakirja vaikuttaa hyvältä 🙂
Yksi asia mikä pisti silmään ja korvaan, että ruoan ennakkoon valmistaminen on ennallistamista eikä entisöintiä. Eikö entisöinti tarjota jonkun vanhan laittamista ennalleen uusiksi esim huonekalut. Retkiruoat ennallistetaan.
Kiitos :). Siis aivan! Olin unohtanut korjata tuon termin täältä. Osuitkin sellaisen termin ytimeen, joka aiheutti minulle kirjaa tehdessä paljon päänvaivaa. En edes tiedä, miksi käytin tässä postauksessa sanaa entisöidä, kun yleensä olen käyttänyt sanaa ennallistaa. Retkeilijöiden suusta ja kynästä näkee termejä ennallistaa ja entistää kaikista eniten ja kirjaa tehdessä mietin, mikä mahtaa olla se virallinen termi. Vaan soitin kielitoimistoon, josta kehotettiin käyttämään termiä ennastaa. Se olisi virallinen termi ruoalle, joka on kuivattu ja johon lisätään vesi saattaaksen sen alkuperäiseen muotoon. Entistää viittaa sanaa entisöidä, joka kuten sanoit, on huonekaluille tarkoitettu termi :D. Ennallistaa on kaikista eniten puhekielessä käytetty termi, mutta tästäkin kielitoimisto sanoi, että se tarkoittaa metsien/soiden palauttamista luonnontilaansa. Ja näin päädyin kirjassa sanaan ennastaa. Pitkä tarina, mutta hauska kun juuri tämä termi osui silmään, sillä sitä on tosiaan sen jälkeen pohdittu :D.