Nämä gluteenittomat biscoff-keksit maistuvat juuri niiltä kaupan Biscoff Lotus-kekseiltä – paitsi että vielä maukkaammilta ollen vielä suuhun sulavampia.
Biscoff-keksit ovat karamellisoituneen makuisia, kanelisia, rapeita keksejä. Ne taitavat tänä päivänä olla jo aika monella tuttuja, ja jos eivät Biscoff-keksin nimellä niin ainakin Bastogne-keksin nimellä. Ovathan Biscoff-keksit oikein kunnolla trendanneet nyt alkuvuodesta kaikkialla olevan japanilaisen biscoff-juustokakun merkeissä.
Alkujaan nimeltään Speculoos-keksit ovat Hollannista sekä Belgiasta peräisin.
”Miksi ihmeessä leivot itse biscoff-keksejä, niitähän saa kaupasta?” kysyi Markus
”Leivonkin gluteenittomina, ja tätä reseptiä on vielä erikseen toivottu”, vastasin
”Mutta miksi kukaan haluaisi leipoa niitä?” kysyi Markus
”Miksi nyt ihmiset haluavat leipoa vaikka pipareita? Ja sitten niistä voi tehdä itse gluteenitonta keksitahnaa! Vaikka onhan siinä melkonen homma :D”
Heitin ilmoille kolme vuotta sitten, että aion kokeilla tehdä biscoff-keksejä itse gluteenittomana. No kauan tässä tosiaan kestikin.
Lopputulos on ihanan murea ja suussa sulava keksi.
Ensin perehdyin, mistä alkuperäinen speculoos-keksi koostuu. Siihen tulee usein reilun kanelin lisäksi muskottipähkinää ja tähtianista, joskus myös inkivääriä. Sokerina käytetään demerera-sokeria, johon kokeiluni kaatui. Olin siinä uskossa, että sellaista ei saa Suomesta. No nyt vuosien päästä tajusin, että se taitaa olla sama kuin ruokosokeri. Ja niin ainakin Dansukkerin ruokokidesokeri-paketissa lukeekin, että demerera-laatuista sokeria. Selvä juttu.
Eikun vihdoin kokeilemaan! Tein alkuun muutaman erilaisen taikinan: sellaisen johon kevyesti vatkasin pehmeän rasvan ja sokerin vaahdoksi (kokeilin vähän eri sokerikomboja, kuten muscovadon ja ruokokidesokerin yhdistelmiä) ja sellaisen, johon vatkasin oikein jämäkäksi vaahdoksi. Tähän sekaan vähän nostatusainetta, mausteita ja jauhoja sen verran, että tulee kiinteä taikina, joka ei kuitenkaan murene käsiin, vaan on kaulittavissa. Kokeilin vielä erikseen, miten rakenne muuttuu, jos taikinaan lisää tilkan maitoa vs. taikina, joka koostuu vain rasvasta, sokerista ja jauhoista eli shortbread-tyyppinen taikina. Maitotilkalla lopulliset valmiit keksit olivat sitkaampia sisältä, kun taas shortbread-tyyppinen taikina on nimenomaan murotaikina eli pelkästään murea.
 |
 |
Rasva ja sokeri vatkataan vasemman kaltaiseksi seokseksi. (Tuossa koe-erässä oli mukana muscovadosokeria, joka jäi hieman paakuiksi joukkoon). Oikealla valmis, kiinteä taikinapallo.
Jauhoina käytin aluksi Semperin Fin Mixiä ajatellen, että siitä tulee neutraalein maku. Keksien pinnasta ei tullut lainkaan kaunis ja rakenteessa vielä parantamisen varaa. Maku oli kuitenkin tosi hyvä.
Sitten muistin ystäväni Merin kaauan aikaa sitten whatsappiin jakaman reseptin siitä, kun hän oli leiponut gluteenittomia biscoff-keksejä onnistuneesti. Silloin hän mainitsi, että olennaista hänen kokeiluissaan oli soijajauhot. Samaan soijajauhovinkkiin olin törmännyt ihan tavallisissa vehnään leivotuissa biscoff-resepteissä, jotka yrittivät jäljitellä mahdollisimman hyvin sitä alkuperäistä biscoff-keksiä.
Siinä samassa myös tajusin, että miksi edes otan selvää alkuperäisestä speculoos-keksistä, kun idea on jäljitellä kaupassa myytävää Lotus Biscoff-keksiä. Siispä Biscoff-keksipaketille ja ainesosia lukemaan. Noniin, ei näissä mitään demerera- tai muutakaan erikoissokeria ole, vaan ihan vain valkoinen sokeri ja siirappi. Tässäkin ainesosaluettelossa on soijajauho. Lopultahan vastaus löytyi keksipaketin kyljestä, että mitä näihin laitetaan.
En kuitenkaan halunnut heti ostaa soijajauhoja, koska en tiennyt mitä tekisin sitten lopulla pussillisella. Ideoita saa siis antaa! Nyt aion todennäköisesti vain sujautella niitä pieniä määriä sinne sun tänne. Ne ovat kuitenkin hyvin neutraalin makuisia.
Kauli taikina kuten piparitaikinaa kaulittaessa, mutta hieman paksummaksi. Tee veitsellä suorakaiteen muotoisia keksejä tai halutessasi käytä piparimuottia.
Yhdistin sitten oman ja ystäväni reseptin. Käytin ystäväni suosittelemia jauhoja eli sekoitusta Viljatuotteen vaaleasta jauhoseoksesta, perunajauhosta ja soijajauhosta. Jauhot tekivätkin heti sen kaivatun muutoksen lopputulokseen eli paremman ulkonäön ja juuri sen täydellisen murean rapean rakenteen. Päädyin käyttämään ruokosokerin ja valkoisen sokerin yhdistelmää, sillä näin tuli mielestäni paras kombo makua ja rakennetta.
Mausteiden suhteen kokeilin ensimmäisiin versioihin lisätä biscoff-keksin alkuperäisiä mausteita eli muskottia ja tähtianista. Inkiväärin jätin pois, koska en haluaisi tehdä ihan joulupiparin makuisia keksejä. Lopulliseen versioon jätin vain kanelin, koska halusin leipoa kaupan Biscoff Lotus-keksin gluteenittomana.
Nämä gluteenittomat biscoff-keksit maistuvatkin lopulta rinnakkaismaistellenkin juuri siltä kaupan Biscoff Lotus-keksiltä – paitsi että vielä paremmilta! Rakenne on hieman suuhun sulavampi ja maku jotenkin aidompi.
Itse tehdyt gluteenittomat biscoff-keksit – resepti
Valmiista biscoff-kekseistä voi tosiaan tehdä itse biscoff-keksitahnaa tällä reseptillä! Kyseisellä reseptillä saat todella lähelle kaupan biscoff-keksitahnan makuista.
En uskalla suositella jauhojen vaihtoa toisiin. Tämä resepti vaati jo niin monta keksisatsin leivontaa, etten enää lähtenyt lisätesteihin onnistuttuani. Jos vaihdat jauhoja, niin kerrothan miten onnistui. Olisi esimerkiksi mielenkiintoista testata, voiko soijajauhot vaihtaa grammoissa ihan vaikka vain perunajauhoihin?
Tarvitset
100 g (vege)voita/(maidotonta) leivontamargariinia
68 g (3/4 dl) ruokokidesokeria
42 g (1/2 dl) sokeria
30 g (1,5 rkl) tummaa siirappia
1,5 tl kanelia
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
Ripaus suolaa
40 g (1/2 dl) perunajauhoja
25 g (1/2 dl) soijajauhoja
92 g (1 1/4 dl) Virtasalmen Viljatuote vaaleaa gluteenitonta jauhoseosta*
Keksitaikinat ovat hyvin herkkiä, eli voi olla, että itse tarvitset vähän eri määrän jauhoja kuin reseptissäni. Esimerkiksi ystäväni oli tarvinnut kyseistä vaaleaa gluteenitonta jauhoseosta 2 dl eli selvästi enemmän kuin itse. Tarkoitus on saada taikina, jonka pystyy kaulimaan jopa ilman jauhoja, mutta joka ei hajoile kauliessa. Myös ilmankosteus vaikuttaa tarvittuun jauhojen määrään.
Valmistus
- Ota voi lämpenemään huoneenlämpöön. Vegevoi lämpenee tarpeeksi puolessa tunnissa tai sen voi lämmittää sopivaksi myös sormin hieromalla, jolloin se on heti käytettävissä.
- Vatkaa voi ja sokerit sekä siirappi. Ei tarvitse mitään vaaleaa kuohkeaa vaahtoa, vaan kunhan ovat sekoittuneet pehmeäksi.
- Sekoita joukkoon kaikki loput ainekset. Taikinasta kuuluu saada muotoiltua pehmeästi kiinteä pallo, joka vielä tässä kohtaa tarttuu käsiin, eikä vaikuta kaulittavalta. Mutta jos et saa kiinteää palloa tehtyä, niin lisää varovasti lisää jauhoja. Jauhoja voi lisätä taikinaan myös jääkaappilevon jälkeen. Helpompi lisätä kuin poistaa. Liikaa jauhoja tarkoittaa murenevaista taikinaa, jota ei voi kaulia.
- Nosta taikina jääkaappiin lepäämään vähintään kolmeksi tunniksi, mieluiten yön yli.
- Jääkaapissa taikina kiinteytyy selvästi tiiviimmäksi. Jos taikina olisi aivan liian pehmeää, niin sekoita varovasti lisää jauhoja joukkoon.
- Itse en tarvinnut jauhoja kaulimiseen, mutta käytä tarvittaessa.
- Kauli taikina piparitaikinaa paksummaksi, n. 4-5 mm paksuiseksi, sillä emme halua aivan ohuita keksejä.
- Leikkaa taikina joko veitsellä tai halutessasi piparimuoteilla. Jätä keksien väliin varaa levitä ja kohota. Halutessasi painele haarukalla reikiä pinnalle.
- Paista keksejä 175 asteisen uunin keskitasolla n. 12 minuuttia. Paistoaikaan vaikuttaa, kuinka paksuksi kaulit keksit, eli tarkkaile paistumista. Ne ovat valmiita, kun ovat kullanruskeita.
- Säilyvät kuukausiakin ilmatiiviissä rasiassa säilyttäessä.