Vartin uunikuivattu tomaatti-lehtikaalipasta

Vauva-arki siivittää toivottavasti jatkossakin minua tekemään ja varsinkin jakamaan aivan pikapikaruokia. Mulla on ollut aina valtavan suuri kynnys tällaisille superpikaresepteille, jotka eivät mielestäni ole juurikaan edes reseptejä, kun olen vain yhdistänyt nopeita hyviä aineksia keskenään. Tällaisiahan reseptejä kaikki jo tekevät muuten vaan kotona? 

Mutta tosiaan näin kolmatta viikkoa vauva-arkea kotona eläessä alan toden teolla hahmottaa, mitä on kun ei ole aikaa ruoanlaittoon. Mitä on kun mieli on niin täynnä muita asioita, ettei ole niin paljon aikaa ja resursseja miettiä mitä tekisi ruoaksi, eikä toisaalta kaikilla ihmisillä ole siihen kiinnostustakaan, vaan ymmärrän että jotkut toivovat valmiiksi annettuja ratkaisuja sen sijaan että itse haluaisi suunnitella.

Olen alkanut ymmärtää mitä on, kun ruoka pitää saada vartissa-kahdessa kymmennessä minuutissa pöytään (tai parasta on kun ruoka on jo olemassa ja sen saa parissa minuutissa mikrossa lämpimäksi), sillä sitä enempää ei raaski (koska haluaa tehdä muutakin) tai uskalla laittaa ruoanlaittoon, koska vauva saattaa minä hetkenä hyvänsä alkaa pyytää ruokaa itselleen ja siinä unohtuvat sitten kattilat ja uuniruoat kesken kaiken porisemaan ja mahdollisesti kiehumaan yli tai käristymään pohjaan. Osa ruoista tietysti hyötyy pitkästä haudutusajasta, ja sellaisetkin voisivat hyvin sopia tähän arkeen. Vielä tässä vaiheessa, kun vauva myös syö itse tunnista kahteen kerrallaan ja herää taas satunnaisesti melko pian pyytämään lisää. Siinä välissä menee uudelleen nukutukseenkin tovi jos toinen, eli lopulta se oma aika vauvan syömisten välissä jää monesti puoleen tuntiin. Siinä ajassa olisi sitten tehtävä ja syötävä ruoka.

Ensimmäisten viikkojen aikana en siksi montaa ruokaa ole tehnytkään. Kaverit ovat tuoneet ruokaa vieraillessaan, olemme syöneet valmisruokia tai Markus on kokannut. Ja monesti Markus on myös syöttänyt ja juottanut minua samalla, kun istun sohvan kulmalla itse imettämässä vauvaa. Siinä on välillä huvittava tunne, kun itse imen pillillä appelsiinimehua ja samalla vauvaa imee rinnasta. Nesteiden kiertokulku.

Vauvan kanssa aika on ollut onnentäyteistä ja saanut tuntea aivan ennenkokemattomia rakkauden tunteita pienokaista kohtaan :). Mutta omat rajoitteensa hän on tehnyt siihen, mitä kotona ehtii tai voi tehdä. Ja siksi alan ymmärtää, että juuri tällaisia oikeasti vartin reseptejä tarvitaan. Ja siksi aion nyt jälleen kokeilla madaltaa rimaa, minkälaisia pikareseptejä julkaisen.

Itse lasken arjen pikaresepteihin myös ruoat, jotka eivät vaadi aktiivista aikaa, mutta saattavat vaatia passiivista aikaa. Esimerkiksi erilaiset padat, laatikkoruoat tai kasvisten paahtaminen. Varsinkin jos niiden uuniaikataulu ei ole minuuttien päälle, eikä haittaa, jos ne jäävätkin sinne vähän pidemmäksi aikaa kuin oli tarkoitus. Markuksen mielestä tällaiset reseptit eivät sovi hänen Arkiruokanurkkaansa, sillä hän toivoo että ruoka on suussa alle puolessa tunnissa sen aloituksesta. Siihen kategoriaan sopivat lähinnä pastat ja nuudelit.

Tämä kyseinen uunikuivattu tomaatti-lehtikaalipasta ei sellaisenaan sopisi Markuksen Arkiruokanurkkaan, sillä esivalmistelin tomaatit jo etukäteen. Uunikuivasin niitä edellisenä iltana valmiiksi ja seuraavana päivänä ruokaa tehdessä ruoka olikin sitten oikeasti vartissa valmis, mutta vaati tämän pidemmän uunituksen etukäteen. Markukselle tämä ruoka muuttuu sopivaksi, kun kirsikkatomaatit vain paistaa pannulla. Uunikuivaamalla saa kuitenkin vielä herkullisempia makuja mukaan.

Uunikuivattu tomaatti-lehtikaalipasta – resepti

4 annosta

Jos et ehdi uunikuivata tomaatteja etukäteen (1-1,5 h uunissa), niin paista tomaatit pannulla pehmeiksi boltsien ja lehtikaalin kanssa.

Tarvitset

500 g uunikuivattuja kirsikkatomaatteja – resepti

400 g spagettia
75-100 g lehtikaalta (pari kourallista)
n. 50 g rucolaa
5 valkosipulinkynttä
n. 0,5 dl oliiviöljyä
2 pkt (460 g) Boltseja tai muita vegepyöryköitä
n. 1,5 dl (vege)parmesanraastetta/ 0,75 dl ravintohiivahiutaleita

mustapippuria
suolaa
(basilikaa)
(lisäsin mukaan myös tuorejuustopurkin jämät)*

*hyvä esimerkki taas, miten jääkaapista kannattaa tyhjentää erilaisia purkkien jämiä mukaan. Tähän sopii niin tuorejuustojämät kuin fraichen/ruokakerma. Määrä voi olla mitä tahansa 10-150 g välillä. Itselläni oli jäljellä varmaan 30 g.

Valmistus

1. Valmista uunikuivatut tomaatit etukäteen – tai halkaise kirsikkatomaatit ja paista ne pannulle, jos et ehdi etukäteisvalmistella.
2. Laita spagetti kiehumaan.
3. Lisää pannulle lehtikaali ja hieman oliiviöljyä. Lisää myös kirsikkatomaatit, jos et ole uunikuivannut niitä. Paista miedolla lämmöllä, kunnes lehtikaali alkaa pehmentyä. Jos boltsit/pyörykät mahtuvat samalle pannulle, lisää ne mukaan. Jos ne eivät mahdu, niin anna lehtikaalin pehmentyä kokonaan ja siirrä syrjään. Paista pyöryköitä pannulla, lisää tarvittaessa öljyä, ja paista kunnes ovat kullanruskeita. Näiden paistoon meni yhteensä suunnilleen saman verran kuin keitinvedellä kesti kiehu ja spagetilla kypsyä.
4. Hienonna valkosipulinkynnet. Raasta tarvittaessa (vege)parmesan.
5. Kaada spagetista lähes kaikki keitinvesi pois – säästä n. 0,5 dl keitinvettä pohjalle.
6. Kaada spagetin joukkoon tomaatit, lehtikaalit, boltsit, rucola, hienonnettu valkosipuli ja parmesan. Rouhi sekaan mustapippuria ja suolaa. Sekoita halutessasi joukkoon vielä esim. tuorejuuston/fraichen jämät sekä tuoretta basilikaa.