Keksien kemiaa ja suuri keksitaikinatesti – täydellistä suklaahippukeksiä etsimässä

En ehkä itsekään meinaa uskoa, mutta laskin juuri leiponeeni puolen vuoden aikana 86 erilaista keksitaikinaa (veikkaan, että joku unohtui laskuista, sillä miten voisin enää kaikkia keksejä muistaakaan). Hyvänen aika mikä määrä, hyvä että kehtaa edes kertoa! 😀 Iso osa näistä on ollut kuitenkin hyvin pieniä satseja tehdäkseni vertailuja keksitaikinoiden välillä eri ainesosamäärien suhteiden suhteen. No, ei tämä vielä mitään, muistan opiskeluajalta, kun leivoin kerran lähemmäs 1000 keksiä yhdeltä istumalta erääseen tapahtumaan. Keittiönpöytäni oli yksi keksivuori.

Joka tapauksessa tässä tuntee kehittyvänsä jonkinlaiseksi keksimaestroksi. Keksit ovat aina olleet yksi lempileivottani, sillä taikina on nopea tehdä ja sen voi tehdä koska tahansa etukäteen ja vaikka pakastaa, jos ei ehdikään leipoa. Leipomisen voi hoitaa koska tahansa, eivätkä keksit ole uunissakaan kuin kymmenisen minuuttia. Vauva-arkeen sopivaa leivontaa!

Olen leiponut vaikka millä mitalla erilaisia keksejä, mutta vähintään puolet tästä suuresta keksitaikinamäärästä on ollut varta vasten vertailua varten tehtyjä minitaikinoita. 

Olen halunnut vertailla, miten kekseissä vaikuttaa paistoaika, kidesokeri vs siirappi, rasvan määrän suhde jauhoihin, nesteen määrä, ja se millä tavalla keksin rakenteeseen vaikuttaa, miten rasva on käsitelty (öljy, sulatettu voi, kevyesti vatkattu voi vs kuohkeaksi vatkattu voi). Lisäksi olen halunnut tehdä testejä gluteenittomilla jauhoilla, tutkia ja optimoida gluteenitonta keksitaikinaa. Ja kun vihdoin sain optimoitua täydellisen gluteenittoman keksitaikinan, niin sen jälkeen vertailla miten eri gluteenittomat jauhoseokset käyttäytyvät keksitaikinassa.

Gluteenittomasta keksitaikinasta on oma postauksensa, jotta tämä ei ole olisi niin järisyttävän pitkä analyysi.

Käydäänpä siis asian kimppuun!

Rinnakkaisvertailuissani olen pääasiassa testannut suklaahippukeksitaikinaa, sillä se on lempikeksini :). Parhaan keksin etsinnässä etsin hieman karamellista keksiä, joka on sopivasti levinnyt, päältä halkeileva ja rapea, mutta haukatessa on tunnettavissa keksin sitkoa ja pientä pehmeyttä.

Sokeri

Keksitaikina tarvitsee sokeria paitsi makeudeksi, niin sokeri antaa keksitaikinalle myös rapeutta, kultaista pintaa ja sokeri saa keksit myös leviämään. Sokerin ansiosta kekseihin saadaan rapea pinta ja samalla pehmeä, jopa kinuskinen, sisus. Sama taikina täysin ilman sokeria, niin keksit eivät leviä juurikaan ja jäävät koviksi korpuiksi. Tai sama taikina vain hieman vähemmällä sokerilla ja keksi on heti paljon kovempi pureskeltava. Toisaalta esim. pipareissa ja shortbredeissä keksit eivät leviä, vaikka niissä on sokeria, sillä taikina on sen verran kiinteämpää (enemmän jauhoja), eikä niihin yleensä lisätä nestettä tai kananmunia – tai ainakaan yhtä paljoa.

Täysin fariinisokerilla leivotuista kekseistä tuli ihanan karamellin makuisia, ruskeita, mutta niiden pinnasta puuttui samaa rapsakkuutta, mitä saadaan valkoisesta sokerista. Mutta aivan ihania silti!

Sama keksitaikina käyttäen pelkästään valkoista sokeria, jolloin kekseistä tuli paljon murenevampia/rapeampia ja vaaleampia.

Sokeri voi olla mitä tahansa kidemuodossa olevaa sokeria. Keksit voi leipoa täysin ruskealla sokerilla, jolloin ne maistuvat entistä kinuskisemmilta ja saavat hieman sitkaamman ja pehmeämmän sisuksen. Varsinkin fariinisokerissa on sen verran nestettä (siirappia), että sen avulla kekseistä tulee siirappisempia ja pehmeämpiä. Täysin valkoisella sokerilla leivotut keksit ovat kauttaaltaan rapeampia.

Aiemmin olen esittänyt blogissani maailmaan parhaan suklaahipputaikinan reseptin, johon laitoin myös siirappia. Siirapin tehtävä on saada kekseihin sellainen ihana pieni sitkas rakenne. Täysin siirapilla leivottaessa keksistä tulee lähinnä pehmeä, eli kidesokeria tarvitaan rapeaan pintaan. Osan fariinisokerista/sokerista voi siis hyvin korvata siirapilla saadakseen entistä fudgemaisemman rakenteen.

Mielestäni paras testeissä: Sekoitus sokeria ja fariinisokeria, niin että fariinisokeria on valkoista sokeria enemmän. Osan fariinisokerista voi tosiaan korvata siirapilla, jolloin saa entistäkin fudgemaisemman rakenteen keksin sisukseen.

Neste

Keksitaikinoihin pääsääntöisesti ei tule juurikaan nestettä, sillä kekseistä halutaan keksejä. Siis rapeita ja lohkeavia. Mitä enemmän nestettä, sen ns. kakkumaisempi lopputulos eli sitä pehmeämpi keksi. Oikeastaan, jos perus-suklaahippukeksitaikinaan lisää vaikkapa desin nestettä (yleensä maitoa), niin siitä tulee blondie tai brownie. Jotta siitä tulisi varsinainen kakkutaikina, niin nestettä pitäisi lisätä vielä paljon enemmän, ja sellaista keksitaikinaa ei tee vahingossa. Mutta myös mitä enemmän nestettä, sen enemmän keksi leviää uunissa.

Kananmunaa sisältävissä keksitaikinoissa harvoin on lisättyä nestettä (mutta itse kananmunasta tulee nestettä). Vegaanisissa keksitaikinoissa kananmuna korvataan nesteellä, joka yleensä on kasvimaitoa. Se voi olla kekseissä myös vegejogurttia. Neste reagoi myös vehnäjauhojen kanssa muodostaen pientä sitkoa. Pieni määrä sitkoa kekseissä on ok ja toivottuakin, mutta liiallista sitkoa ei tietenkään haluta.

Noin yleisesti vegejogurtti antaa pehmeämmän lopputuloksen kuin maito – myös kakkutaikinoissa, joissa osan nesteestä voi korvata välillä jogurtilla. Mutta vegejogurttia ei kannata lisätä runsaasti sitruunaa sisältäviin leivonnaistaikinoihin, sillä näiden yhdistelmänä tulee usein kumista kakkua.

Leivinjauhe vs ruokasooda

Sooda on tymäkämpää kuin leivinjauhe. Sanotaan, että noin kolme kertaa tymäkämpää.

Sooda antaa leivonnaisille kultaista väriä, niin kakkutaikinoille kuin kekseille. Ruokasooda saa keksit leviämään enemmän sivusuunnassa, kun taas leivinjauhe nostattaa taikinaa ylöspäin. Jos taikinassa on pelkästään leivinjauhetta, keksit kohoavat enemmän ylöspäin, eivätkä leviä yhtä paljon.

Yleensä keksitaikinoissa käytetään molempia, sillä molempia ominaisuuksia halutaan. Mutta jos vain toinen pitäisi valita, niin suklaahippukekseihin mieluummin ruokasoodaa.

Rasvan määrä, olomuoto ja käsittely

Sillä, missä olomuodossa rasvan lisää keksitaikinaan on yllättävän iso vaikutus! On paljon suurempi ero, lisääkö 125 g rasvaa taikinaan viileänä ja kuohkeana vai sulatettuna kuin sillä, lisääkö jauhoja tai nestettä nyt vähän sinnepäin. Sillä on reseptin kannalta oikeastaan kaikista isoin vaikutus.

Rapean ja sitkaan keksin voi muuten leipoa myös öljyllä! Siinä missä olen aina ajatellut kovan rasvan olevan melko välttämätöntä, jotta keksiin saadaan rapea pinta, niin ehei väärässä olin! Öljyn avulla keksitaikina onnistuu aivan yhtä hyvin, mutta rapeuden saavuttamiseksi sokerin määrää oli lisättävä verrattuna kovalla rasvalla leivottuun.

Pelkällä öljyllä leivotuista kekseistä tuli yksiä lemppareitani! Ne ovat edelleen päältä rapeita ja sisältä pehmeän fudgemaisia.

Rasvan määrä

Mitä enemmän rasvaa, sen täyteläisempi keksi.

Vehnäjauhot pystyvät sitomaan paljon rasvaa. Rasvaa voi jopa olla grammoissa lähes saman verran kuin vehnäjauhoja, eikä rasva edelleenkään pääse vuotamaan keksitaikinasta ulos lammikoiksi. Gluteenittomat jauhot pystyvät sitomaan vähemmän rasvaa, joten runsaasti rasvaa sisältävissä resepteissä (kuten kekseissä) jauhoja tulee olla enemmän tai rasvaa vähemmän.

Rasvan olomuoto ja käsittely taikinan joukkoon

Keksitaikinaan lisätty rasva voi olla öljyä, sulatettua (vege)voita, huoneenlämmössä pehmennyttä voita tai kuohkeaksi sokerin kanssa vatkattua voita. Mitä juoksevampaa rasvaa (öljy/sula voi), sen enemmän leviämistä keksissä tapahtuu paiston aikana (tietenkin tätä voi kompensoida jauhojen määrää lisäämällä) ja sitä lättänämpiä kekseistä tulee. Jos siis teet saman taikinan muuttamatta jauhojen määrää, niin sulalla voilla/öljyllä kekseistä tulee erittäin paljon leviäviä – joskus jopa liian.

Sulatettu voi vs öljy ei kuitenkaan anna suoraan samaa lopputulosta. Öljy pysyy juoksevaa muodossa myös jääkaapissa jäähtyessään. Öljyllä leivotut keksit leviävät siis selvästi enemmän, ellei sitä kompensoida jauhojen määrää lisäämällä.

(Vege)voi antaa toki myös voisemman maun kuin pelkällä öljyllä leivottaessa, mutta makuero on ällistyttävän pieni, kun öljytaikinaan lisätään vain reilummin suolaa (voissa on suolaa).

Yllä olevissa taikinoissa on grammalleen samat ainekset, mutta sillä erolla, että ylemmässä kulhossa voi on lisätty sulatettuna ja alemmassa vatkattu kuohkeaksi sokerin kanssa. Tästä jo voi päätellä, että kuohkeaksi vatkatulla voilla = kiinteämpi taikina = vähemmän leviävät keksit

Kaikissa näissä kekseissä on grammalleen sama määrä raaka-aineita, mutta eroavat sen suhteen, missä muodossa rasva on lisätty taikinaan.

Tässä ero paistettuina kekseinä: ylimmässä voi ja sokeri on vaahdotettu kuohkeaksi = vähiten levinnyt ja myös vaalein keksi. Kahdessa keskimmäisessä pehmeä rasva on vain sekoitettu sokerin joukkoon ilman vaahdottamista = keksit leviävät enemmän, mutta eivät yhtä paljon kuin alin, jossa on sulatettua voita.

Kahden keskimmäisen keksin ero on se, että alempana olevassa keksissä maitoa on 25 g enemmän kuin muissa kekseissä ja nähdään, että mitä enemmän nestettä, niin sen enemmän keksi myös lähtee leviämään.

Rasva voidaan lisätä keksitaikinaan myös vatkaamalla pehmeäksi tai vaahdottamalla kuohkeaksi sokerin kanssa. Mitä kuohkeammaksi rasva vaahdotetaan, sitä enemmän taikinaan vatkataan ilmaa ja sen vähemmän keksit leviävät uunissa sivusuunnassa, ja nousevat ilman ansiosta enemmän ylöspäin. Samalla keksien rakenne jää vähemmän sitkaaksi ja enemmän kakkumaiseksi keksiksi. Kuohkeaksi vaahdotettu rasva lisää siis keksin ilmavuutta, vs. sulatetulla voilla keksistä tulee litteä ja tiivis.

Vasemmalla, kun pehmennyt (vege)voi ja sokerit ovat vain sekoitettu yhteen. Oikealla: vaahto on selvästi kuohkeampaa, kiinteämpää ja vaaleampaa.

Paras lopputulos testeissäni: Jostakin syystä öljyllä leivotut keksit toimivat luotettavammin (eli joka kerta haluttu oikea lopputulos) kuin sulatetulla voilla, joilla keksit levisivät välillä holtittomasti, vaikka kaikki oli mitattu grammalleen oikein. Sulatetulla voilla tuli myös makuuni vähän liian sitkaita ja lättäniä ja koostumukseltaan tiiviitä keksejä. Keksiltä toivoo myös sellaista pinnassa olevaa ilmavaa murenevuutta.

Parhaan ja luotettavimman (toistettavimman) lopputuloksen saavutin omissa testeissä paitsi öljyllä, niin myös sillä, että rasvaa ei sulata eikä vaahdota kuohkeaksi – vaan että rasva on joko huoneenlämmössä ”sulanut” pehmeäksi tai että pehmeän rasvan vain juuri ja juuri sekoittaan sokerin kanssa. Näin saa sulan voin ja kuohkeaksi vaahdotetun voin molempien hyvät piirteet: leviävän ja sitkaamman keksin (kuten sulalla voilla), mutta kuitenkin hieman ilmavuutta mukaan. Rakenteesta tuli siis mielestäni paras öljyllä leivottuna tai pehmellä vegevoilla.

Ruokasoodan mittaamisen kanssa kannattaa olla tarkkana varsinkin, jos käytät sulatettua voita tai öljyä, sillä liiallinen määrä saa keksit leviämään holtittomasti.

Jauhot

Jauhot pitävät keksin rakenteen koossa. Liian vähän jauhoja ja rasva ja sokeri vain sulavat lammikoksi pellille. Gluteenittomista kekseistä vielä erikseen asiaa, mutta gluteenittomissa jauhoissa ei ole vehnän kaltaista sidosominaisuutta, jolloin huomasin, että gluteenittomia jauhoja tarvitaan grammoissa vehnäjauhoja enemmän, jotta keksin lopputulema ja ulkonäkö on sama. Gluteenittomilla jauhoilla keksi on lopultakin hieman vehnäkeksiä murenevampi juuri gluteenin puuttumisen vuoksi.

Mutta liian paljon jauhoja, ja keksistä tulee tiivis ja kuiva.

On yllättävän iso ero lopputuloksen ulkonäössä, käyttääkö reseptissä 210, 220 vai 240 g jauhoja. 10 g ero vastaa 1/6 dl eli pienet erot vaikuttavat keksitaikinaan herkästi. Kaikilla tulee varmasti hyviä keksejä, mutta ulkonäkö vain muuttuu. Näin pienet erot tuottavat kaikki hyvin koossa pysyviä keksejä, mutta lähinnä sillä on vaikutusta, kuinka paksuksi keksi jää.

Kahdessa yllä olevassa kuvassa keksitaikinaan on vaahdotettu voi ja sokeri kuohkeaksi. Sen lisäksi oikeanpuoleiseen on lisätty vielä jauhojakin + 30 g (lähes 1/2 dl) enemmän kuin normaalisti, ja nähdään että keksi ei juurikaan ole levinnyt ja kohonnut lähinnä ylöspäin. Lopputulos on kuivempi ja tiiviimpi.

Tässä kuvassa uutta havainnollistavaa on lähinnä tuo kaikista alin vasemmalla oleva pieni kikkare. Keksissä on sulatettua voita, jolloin sen olettaisi leviävän paljon. Mutta vaivaisin taikinaa, jolloin siihen muodostui koossa pitävää sitkoa, eikä keksi levinnyt mihinkään ja siitä tuli tiivis ja epämukava syödä.

Vehnä muodostaa sitkoa päästessään kosketuksiin nesteen kanssa. Nestettä on keksitaikinassa vähän, mutta sitä kuitenkin on. Keksitaikinaa ei siis missään nimessä pidä vaivata – testasin senkin – ja tiivis ja sitkeästi pureskeltava keksihän siitä tuli. Taikina kuuluu vain sekoittaa yhteen. Keksitaikinaa ei kuitenkaan ihan vahingossa saa vaivattua, sillä siinä on sen verran vähän nestettä. 

Muuten samat keksitaikinat, mutta yllä olevassa on + 40 g jauhoja, eli taikina on heti paljon koossa pysyvämpää.

Kuten melkein kaikissa vehnäleivonnaisissa, niin korvaamalla osan valkoisista vehnäjauhoista muilla jauhoilla, saat paljon lisää syvyyttä makuun. Kekseissä tykkään erityisesti korvata osan jauhoista kaurajauhoilla, sillä rakastan kauran makua kekseissä. Kaurajauhot ovat myös gluteenittomia, eli vähentävät sitkon muodostusta. Myös ohrajauhot, spelttijauhot, täysjyvävehnä ovat hyviä vaihtoehtoja kauran tilalle  – ja ruiskin kokeilemisen arvoinen! Myös korvaamalla osan vehnäjauhoista maissitärkkelyksellä tai perunajauhoilla (perunajauhoista enemmän kokemusta), saat keksiin mureamman rakenteen, sillä nämä mureuttavat keksiä ja vähentävät ylipäänsä silloin vehnän määrää, joka olisi muodostamassa sitkoa.

Suklaakekseihin osa vehnäjauhoista korvataan kaakaojauheella. Esimerkiksi 40 g (1 dl) kaakaojauhetta reseptiin ja vähennä samalla 40 g vehnäjauhoja.

Paistaminen ja Paistoaika

Paistamisen suhteen keksitaikina yleensä jäähdytetään jääkaapissa ennen paistoa. Tämä siksi, että taikinaan lisätään yleensä pehmeää rasvaa ja myös taikina on voinut pehmetä ja lämmetä liikaa, jolloin lämmin taikina/juoksevassa muodossa oleva rasva leviävät heti uunissa. Jääkaapissa odottelun aikana myös jauhot ehtivät hiukan turvota ja taikina kiinteytyä. Öljyllä leivotussa taikinassa öljy ei jähmety jääkaapissa, mutta jauhot turpoavat ja jämäköittävät taikinan.

Jääkaappilepoa ei välttämättä tarvitse tehdä, jos taikina on valmistettu vatkaamalla voi ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi, koska tällaisessa taikinassa rasva on kiinteämpää. 

Taikinaa voi jäähdyttää jääkaapissa yön yli tai vaikka montakin päivää. Omissa testeissä en kuitenkaan huomannut maun suhteen mitään eroa, oliko taikinaa jäähdytetty vain tunti vai yön yli jääkaapissa.

Keksit, jotka on tehty sulatetusta voista. Yön yli levännyt taikina levisi jostakin syystä jopa enemmän kuin vain tunnin levännyt taikina. Eli ei se ainakaan jähmettynyt sen enempää.

15 min paistetut keksit (tällä maailman parhaalla suklaahippu-keksireseptillä) ja niistä tuli ihanan kullanruskeita ja rapeita, mutta toisaalta samalla menetetään keksin sisällä olevaa pehmeää sitkeyttä

Paistoaikatesteissä ei tapahtunut mitään yllättävää. Mitä pidempään paistat, sen kullanruskeampia ja rapeampia kekseistä tulee. Eli jos pidät rapsakoista kekseistä, paista pidempään. Jos haluat, että keksiin jää mahdollisimman paljon pehmeää sitkautta sisäosaan, ota keksi pois uunista, kun se vaikuttaa vielä vähän raa’alta keskiosistaan. Jäähtyessään keksitaikina vielä jähmettyy ja uunista pehmeän oloisina tulleet keksit vielä rapeutuvat/jähmettyvät siitä.

Paista testikeksi

Aina, jos epäilyttää, onko keksitaikina nyt oikeanlainen, voit aina paistaa testikeksin! Keksit ovat niin vähän aikaa uunissa, että ehdit paistaa ensin vain yhden keksin taikinasta. Jos huomaat, että se levisi liikaa tai ei pysy koossa, lisää jauhoja varovasti lisää – esim. 10-20 g (1/4-1/3 dl) kerrallaan. Tähän suuntaan keksitaikinaa on helpompi korjata. Jos taas keksit eivät juuri levinneet ja niistä tuli liian tiiviitä, taikinaan on hyvä sekoittaa hieman öljyä ja maitoa, jotta taikinasta tulee pehmeämpi, molempia esim 1 rkl kerrallaan, kunnes taikina tuntuu pehmeämmältä.

Lopputulos ja The Suklaahippukeksiresepti

Lopputuloksena oli kolme parasta keksireseptiä. Riippuu oikeastaan siitä mitä etsii!

1. Oma jo jakamani ”maailman parhaat suklaahippukeksit” pitivät edelleen pintansa parhaina rapsakoina suklaacookieina!

2. Öljyllä leivotut keksit olivat yllättävän toimivia ja maistelussa hankala erottaa kovalla rasvalla leivotusta. Varsinkin gluteenittomina öljyllä leivotuista tuli jopa paras lopputulos. 

3. Testatessani, kuinka paljon rasvaa suhteessa vehnäjauhoihin voi lisätä, saavutin todella maukkaan ja kinuskisen keksin. Tähän keksiin tulee sulatettua vegevoita (testasin saman myös öljyllä, mutta tässä voi voitti) ja pelkästään fariinisokeria, jotka molemmat maksimoivat kinuskisuutta, fudgemaisuutta ja karamellisuutta. Tästä on tulossa vielä myöhemmin oma reseptinsä myös :).

4. Tämä alla oleva resepti. Pienillä muokkauksilla tuosta jakamastani maailman parhaasta suklaahippukeksireseptistä tuli paradoksaalisesti vieläkin parempi (siirappi pois, jauhoja 10 g enemmän ja leivinjauhe pois) :D. Tai siis riippuu, mitä haluaa! Tällä keksireseptillä valmistuu rapeita päältä, mutta pehmeitä sisältä olevia keksejä. 

n. 15 keksiä

Tarvitset

125 g huoneenlämpöistä vegevoita
140 g (2 dl) fariinisokeria 
60 g (3/4 dl) sokeria
2/3 tl ruokasoodaa
ripaus suolaa
0,5 dl (50 g) kasvimaitoa tai 3/4 dl (75 g) pehmeää kasvijogurttia
220 g (3,25 dl) vehnäjauhoja* tai katso alta ohjeet gluteenittomaan
100-150 g maidotonta tummaa suklaata

*Korvaa osa vehnäjauhoista kaurajauhoilla! Kaurajauhot antavat kekseille tosi hyvää makua. Käytä kaurajauhoja 75 g (1,5 dl) ja vehnäjauhoja siinä tapauksessa 100 g (1,5 dl). Kaurajauhoja voit valmistaa myös itse surauttamalla blenderissä kaurahiutaleita.

Valmistusohjeet

1. Ota margariini ajoissa huoneenlämpöön.
2. Kuutioi huoneenlämpöinen margariini. Jos margariini on vielä aivan jääkaappikylmää, pehmitä sitä sormilla hetki tai laita mikroon ihan pariksi sekunniksi – älä mielellään anna sulaa.
3. Vatkaa pehmennyt margariini ja sokerit keskenään tasaiseksi. Älä vaahdota, vaan sekoita vain niin, että ainekset sekoittuvat. Jos margariini on ehtinyt jos pehmetä lusikoitavaksi, niin riittää että sotket sokerit lusikalla voin joukkoon.
4. Sekoita nuolijalla/lastalla/lusikalla jauhot ja ruokasooda suurinpiirteisesti joukkoon. Sekoita lopuksi kauramaito joukkoon. Sekoita tasaiseksi.
5. Rouhi suklaa haluamasi kokoisiksi palasiksi. Itse kuutioin yhden suklaapalan neljään tai kuuteen osaan. Sekoita suklaapalat taikinan joukkoon.
6. Nosta taikina jääkaappiin vähintään tunniksi – mieluiten reilusti pidempään – 4h tai yön yli. Varsinkin gluteeniton taikina on hyvä jäähdyttää kunnolla. Voit myös muotoilla palluroiksi ja pakastaa pallot, ja paistaa suoraan pakkasesta – tällöin keksien leviäminen on myös hillitympää.
7. Lämmitä uuni 185 asteiseksi.
8. Muotoile käsin taikinasta palluroita leivinpaperin päälle. Laita yhdelle leivinpaperille n. 12-16 keksiä, sillä ne leviävät.
9. Paista keksejä uunin keskitasolla, tasalämmöllä n. 10-13 minuuttia. Paista vähemmän, jos haluat keskeltä pehmeämpiä keksejä ja pidempään, jos haluat kullanruskeita ja rapeampia. Nosta leivinpaperi ritilälle/pöydälle jäähtymään. Vasta uunista otettaessa voit kevyesti vetää leivinpaperin vastakkaisista reunoista vähän joka puolelta – näin kekseihin saa ryppyjä.

Gluteeniton:

Eri gluteenittomia jauhoseoksia tarvitaan hieman eri verran. Tässä tarkat jauhomäärät niille, joille olen jo testannut:
-Viljatuotteen vaaleaa jauhoseosta ja Pirkan jauhoseosta riittää sama määrä kuin vehnäjauhoja eli 220 g (Viljatuote vaalea 3 dl, Pirkka 3,4 dl).
-Kotimaista, Myllärin ja Fazerin vaaleaa glut jauhoseosta tarvitaan 250 g (4,5 dl). Samoin Semperin Fin Mixiä 250 g (4,2 dl). Samoin Viljatuotteen kaurajauhoseosta 250 g (3,8 dl)

Seuraava ohje tuntuu kuitenkin pätevän kaikkien vaaleiden gluteenittomien jauhoseosten kanssa: Korvaa vehnäjauhot ja perunajauhot 165 g (2 3/4 dl) vaaleaa gluteenitonta jauhoseosta JA lisää taikinaan 75 g (1,5 dl kaurajauhoja). Kokemukseni mukaan kaikki eri vaaleat gluteenittomat jauhoseokset sopivat, mutta seokset painavat eri verran eli varmin lopputulos tulee, kun mittaat grammoissa. Jos käyttämäsi gluteeniton jauhoseos on jo kovin kaurapitoinen tai et välitä kaurasta, voit korvata kaikki ohjeen jauhot 250 grammalla kaurapitoista gluteenitonta jauhoseosta.

Muotoile kekseistä tämän näköisiä palluroita pellille.