Hävikkiruokavinkit: näin minimoin hävikin, hävikkireseptit ja käytännön neuvot

Kaupallinen yhteistyö Hävikkiviikko

Suurin keittiöonni ei välttämättä aina ole se makunystyröitä hivelin ateria, vaan oikeastaan suurimpia toistuvia riemun tunteita saan melkeinpä siitä, kun saan jääkaapista käytettyä ”jämiä” pois ja loihdittua niistäkin maittavan aterian. Onnistumisen tunne, kun taaskaan ei tarvinnut heittää mitään pois ja kaikki pikkukulhojen pohjat sai kaavittua mukaan.

Nyt vietetään Hävikkiviikkoa. Hävikkiviikko on Kuluttajaliiton koordinoima viestintäkampanja, jota rahoittavat maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö.

Tiesitkö, että ruokaketjussa isoin osa hävikistä syntyy kotitalouksissa? Herkästi ajattelemme, että sitä syntyy ruokaloissa tai jossain muualla. Eihän kotona mene niin paljoa ruokaa roskiin? Mutta pienistä määristä syntyykin vuoden mittaan isoja. Kuluttajaliiton mukaan keskimäärin kotitalouksissa hävikkiin menee vuodessa 28 kg syömäkelpoista ruokaa kuluttajaa kohden. Eniten hävikkiä kotitalouksissa syntyy vihanneksista, juureksista ja hedelmistä. Varmasti jokainen meistä on samaa mieltä, että hävikkiin menevä ruoka on vain tyhmää: koko ruoan valmistusketju alkutuotannosta saakka on mennyt hukkaan – samoin rahaa.

Itselleni joka päivä on hävikkipäivä ja jokaista ateriaa voisi sanoa hävikkiateriaksi, sillä aloitan suunnittelun aina sen pohjalta, mitä seuraavaksi pitää hyödyntää jääkaapista pois.

En oikein pidä sanasta hävikkiresepti tai hävikkiateria, koska siinä on heti negatiivinen konnotaatio. Että tässä on nyt raapaistu nahistuneista tähteistä vain jotakin aikaiseksi – mausta viis. Yhtälailla tähteistä ja ”parasta ennen”-päivämäärää lähestyvistä ruoista saa tehtyä todella hyvää ruokaa. Postauksen lopussa käydään esimerkkireseptin avulla läpi, miten reseptiä voi muokata sen mukaan, mitä sinulla on kotona saatavilla.

Ja aina hyvä muistaa, että paras ennen-päiväys ei ole viimeinen käyttöpäivä, vaan arvio mihin asti ruoka on todennäköisesti ainakin kunnossa. Sen jälkeen on hyvä luottaa omiin aisteihinsa. Näyttääkö, tuoksuuko ja maistuuko ruoka hyvältä. Esimerkiksi jotkin hapanmaitotuotteet (esim. fraiche/kermaviili) saattavat olla parikin kuukautta paras ennen-päiväyksensä jälkeen ihan kunnossa. Kuivahyllyn tuotteista nyt puhumattakaan.

Käytännössä melkein jokaisen aterian, minkä kotona teen, voisi luokitella luokkaan hävikkiresepti. Harvoin lähden täysin nollasta hakemaan aterian raaka-aineita kaupasta, vaan oikeastaan jokainen kokkaamani ruoka lähtee siitä, mitä seuraavaksi kaapista pitäisi käyttää pois. Se myös auttaa suunnittelemaan seuraavia aterioita, kun on jonkinlaiset raamit, minkä puitteissa lähteä miettimään, mitä tehdä. Kai olet muuten huomannut, että omassa blogissanikin on yläpalkissa suurennuslasin kuva, jota klikkaamalla voit etsiä raaka-ainepohjaisesti reseptejä. Esimerkiksi hakusanalla kesäkurpitsa, saat kesäkurpitsaa sisältäviä reseptejä.

Itselleni on aina ollut todella tärkeää saada hyödynnettyä kaikki syötäväksi tarkoitettu ruoka suuhun asti. Tämä on juurtunut minuun jo lapsuuden kotoa, jossa oli erittäin tarkkaa, ettei hävikkiä tulisi – samoin kuin se oppi, miten kaikki raaka-aineet saadaan aina hyödynnettyä johonkin. En kuitenkaan niin hifistelijäksi ole lähtenyt, että kurpitsan sisältä paljastuvat siemenet tai juuresten ja hedelmien kuoretkin (yleensä ratkaisu on, etten edes kuori) joka kerta hyödyntäisin johonkin, vaikka niitä voisikin käyttää liemiin, pikkelöidä, kandeerata tai friteerata. Mutta että ainakin se osa, mikä on helppo käyttää ruoaksi, ei joutuisi hävikkiin.

Vinkkivitonen, miten saat täysin kuivahtaneesta leivästä pehmeää ja kuin tuoretta!

Hävikin välttely on välillä mennyt hieman jopa huvittaviin mittasuhteisiin. Työskennellessäni lukion ohella kahvila-konditoriassa, päätyi vanhempani ostamaan uuden arkkupakastimen, kun toin töistä aina kaikki ylijääneet pullat kotiin. Jotkut asiakkaat taas, outoa kyllä, jättivät esim. puolet superhyvästä suklaakakkupalasta (ah, muistelen vieläkin kuinka suussa sulava ja maailman paras suklaakakku se olikaan) syömättä. Jos näin iso pala jäi kakusta, niin toivoin, että voisin pakata nämä ylijääneet itselleni rasiaan mukaan kotiin.

Niin syntyi blogini nimikin. Viimeistä murua myöten. Paitsi että se viittaa siihen, että joku ruoka on niin hyvää, että se tulee syötyä viimeistä murua myöten, niin myös siihen, että raaka-aineet ja ruoat hyödynnetään ”viimeistä murua myöten”, eivätkä päädy hävikkiin. Tosin, kuten sanottu, ihan en kuitenkaan niin puritaristi ole, että jaksaisin tosiaan ihan kaikista kuoristakin joka kerta valmistaa jotain.

Yleiset vinkkini hävikin vähentämiseen

• Lähde aterian suunnittelussa siitä, mitä seuraavaksi pitäisi käyttää jääkapista pois. Nosta esimerkiksi pöydällä erilaiset avatut pakkaukset tai nahistuvat kasvikset hahmottaaksesi, mitä pitäisi hyödyntää.
• Älä pidä liian täyttä jääkaappia ja pidä jääkaapissa selkeä järjestys. Minulla on aina maitotuotteet tietyillä hyllyillä, maustekastikkeet tietyllä hyllyllä, vegeproteiinit yhdellä jne. Näin saan nopealla vilkaisullakin nähtyä, mitä jääkaapissa on ja mitä seuraavaksi pitäisi käyttää. Laitan aina uudet pakkaukset jääkaapin hyllyn takaosaan ja vedän etuosaan siellä jo olleita pakkauksia.
• Monella voi toimia se, että suunnittelee seuraavan viikon ruoat etukäteen, ja ostaa näihin tarvittavat ainekset. Itselleni hävikin vähentämisessä on auttanut paremmin se, etten osta liian moneen seuraavaan ruokaan aineksia kerralla. Usein viikon aikana tulee kuitenkin yllätyksiä aikatauluihin, ei ehdikään tehdä suunnittelemaansa ruokaa aikataulun vuoksi, tai edellisestä ruoasta onkin jäänyt enemmän kuin oli ajatellut. Näin myös näen paremmin, mitä raaka-aineita edellisistä ruoista jäikin ja pitäisikö seuraavia aterioita suunnitella niiden ympärille.
• Jousta reseptiikassa: vaihtele kasviksia toisiin ja lisää kasviksia resepteihin, missä niitä ei välttämättä ole. Vaihda yrttejä keskenään. Esim. timjami, salvia ja rosmariini ovat hyvin keskenään päittäin vaihdettavissa.
• Muuntele huoletta määriä. Suolaiset reseptit eivät ole niin justiinsa. Käytä tarpeen mukaan enemmän tai vähemmän jotakin reseptissä mainittua raaka-ainetta. Jos reseptissä lukee puolikas munakoiso, voit hyödyntää kokonaisen. Mutta älä mene kertomaan sitten jälkikäteen, ettet pitänyt reseptistä ;).
• Aina ei tarvitse olla olemassa tiettyä reseptiä. Jääkaapin jämistä saa helposti tehtyä pyttipannumaisia ruokia. Pyttipannu ei tarvitse perunaa, vaan se voi olla sekalainen paistos siitä mitä kaapista löytyy. Paistaa kasviksia ja juureksia pannulla/uunissa, lisää mausteita, proteiiniksi esim. kikherneitä tai jotakin jääkaapista poiskäytettävää, ja lisukkeeksi esim. fraichen/kermaviilin/maustamattoman jogurtin/tsatskin/pikkelöityjen vihanneksin/hummuksen jämät.
• Älä noudata ”parasta ennen”-päiväyksiä orjallisesti, vaan luota aisteihisi.
• Ennen ruoan tarjoilua tarkista jääkaapin sisältä siinä mielessä, onko sieltä jäänyt edellisiltä aterioilta lisukejämiä, jotka voisi hyödyntää tämänkin ruoan lisukkeena.
• Jos näyttää, että pariltakin päivältä on jäänyt pieniä ylijääneitä annoksia, pidä hävikkiruokapäivä, jolloin syödään ja yhdistellään jämiä jääkaapista. Jos tuntuu että ne eivät riitä, lämmitä seuraksi vielä vaikka pinaattilettuja (pidän itse näitä hätävarana pakkasessa) tai tee lämpimiä leipiä.
• Suositellaan, ettei kertaalleen pakkasessa ollutta ruokaa pakastettaisi uudestaan, koska lämpötilan vaihteluissa bakteerit pääsevät paremmin lisääntymään. Näin kannattaakin olla tarkka eläinproteiinien kanssa, mutta itse olen koko elämän huoletta pakastanut kasviksia, leipää, tms. uudestaan. Tämä ei taida olla kuitenkaan virallinen suositus, mutta oma kokemukseni.

Lue lisää vinkkejä Hävikkiviikon sivuilta!

Omat ja yleiset kompastuskivet – eli mitä hävikkiin uhkaa joutua ja ratkaisuja näihin

Päiväysvanhat nuudelit tai pähkinät eivät ole mikään ongelma. Ne kyllä kestävät vielä kuukausia – tai vuosia. Niitäkin on kuitenkin hyvä nostella välillä esille ja suunnitella käyttävänsä ne piakkoin.

Isoin ongelma, minkä uskon olevan myös muilla, on tietysti nopeasti pilaantuvat tuotteet, kuten Kuluttajaliiton selvityksessäkin mainitut kasvikset, ja tietyt avatut purkit (kuten currytahna tai pesto -varsinkin avattu pesto homehtuu nopeasti). Näitä tarkkailenkin kaikista eniten, että mitä seuraavaksi pitäisi käyttää.

Muista noin yleensäkin, että reseptit ovat yleensä suuntaa antavia eivätkä niin justiinsa. Voit hyvin lisätä 400g kesäkurpitsaa, vaikka reseptissä olisi 300 g.  2 tl inkivääritahnan sijasta voi lisätä vaikka tuplamäärän, jos näyttäisi, että muuten purkin pohjalle jää vain pieni jämä tahnaa. Leivonnassa ei pidä alkaa sooloilla neste-jauhosuhteen kanssa, mutta mausteiden kanssa voi leipoessakin sooloilla.

Kasvikset/juurekset/hedelmät ja Ratkaisuja: 

• Nahistuminen ei haittaa, ne voi edelleen kypsentää ruokaan.
• Liota kasvista jääkylmässä vedessä, useat vetreytyvät siitä vielä napakan rapsakoiksi
• Vaihtele juureksia, kasviksia tai hedelmiä keskenään toiseen kuin reseptissä tai sekoita sen mukaan mitä sinulta löytyy. Jos esim. reseptissä on munakoisoa, vaihda se kesäkurpitsaan, jos juuri se pitää käyttää pois.
• Lisää reseptiin siihen ns. kuulumattomia kasviksia. Kasviksista ei koskaan ole haittaa ruoassa! Vaikka resepti ei sisältäisi varsinaisesti kasviksia tai ainakaan juuri sitä, mitä sinulla nyt olisi käsillä, niin lisää silti.
• Tai paista ja pakasta, jos et heti keksi mihin lisäisit.
• Pikkelöimällä kasvis säilyykin yhtäkkiä viikkoja/kuukausia, ja kaapista löytyy näin kiva hapokas lisuke.
• Kuivaa retkiruokia varten.
• Jos kasviksissa on tummia kohtia tai jopa homeinen osa, niin leikkaa se pois ja muut osat voi edelleen hyödyntää.
• Monesti kuoriminen on täysin turhaa. Riittää, että juurekset ja hedelmät pesee hyvin. Esim. omenoita, perunoita, porkkanoita tai muita juureksia en juuri kuori, jos kuori on ohut ja puhdas. Perunamuusinkin voi hyvin valmistaa kuorimattomista perunoista. Kuorenpalat muusissa ovat lähinnä esteettinen kysymys, mutta onhan niissä juuri suurin osa myös ravinteista.
• Jotta kasvisjämiä ei ylipäänsä jäisi, niin lisää koko kasvis reseptiin, vaikka reseptissä neuvottaisiin laittamaan vähemmän. Leivonnassa tätä ei tietenkään voi niin vain noudattaa, mutta ruoanlaitossa kyllä.
• Tutustu, missä kasvis säilyy parhaiten (jääkaappi/huoneenlämpö) ja mitkä kasvisket tuottavat etyleeniä ja mitkä taas ovat herkkiä sille – älä säilytä näitä vierekkäin.
• Hedelmistä erityisesti banaania joutuu kuulemma monella hävikkiin. Itse pakastan banaania. Voi siitä toki tehdä banaanileipääkin, mutta pakastaminen on nopeinta. Kuorin ja lohkon banaanin rasiaan. Pakastettu banaani on täydellistä naposteltavaa, mutta antaa myös kaikkiin smoothieihin kermaisen rakenteen ja tekee smoothieista aina viileitä/kylmiä.

Lue lisää vinkkejä kasvisten hyödyntämiseen Hävikkiviikon sivuilta.

Säilö vihanneksia seuraavilla tavoilla, jos et heti keksi mihin käyttäisit kasvikset: Pikkelöi, kuivaa tai paista (ja paistamisen jälkeen pakkaseen)

Avattu pestopurkki/currytahnat/aasialaiset tahnat  – kuten inkivääri- tai sitruunatahna:

• Aasialaiset tahnat eivät ole yhtä nopeita pilaantumaan kuin pesto. Eivät ne kuitenkaan kuukausitolkulla yleensä kestä homehtumatta. Currytahnan/sitruunaruohon/inkivääritahnan jämät voi yleensä lisätä mihin tahansa sosekeittoon, kermaviilikastikkeeseen, uunijuureksille, pikkelöintiliemeen tai tietysti mihin tahansa curryyn – kuten kaikkiruokainen karri osoittaa. Vaikka tätä ei juuri tähän curryreseptiin tulisi, niin ei haittaa, hyvää silti tulee.
• Pestojämät sopivat moneen italialaiseen: pastaan, lasagneen, ravioleille, mutta myös vaikka uunivihanneksille, pyttipannuun, perunamuusin joukkoon tai kermaviilipohjaiseen kastikkeeseen

(Avatut) maitotuotteet:

• Mieti, voisitko sittenkin käyttää reseptissä 200 g fraichea mainitun 100 g tilalla? Älä taaskaan tee näin leivontareseptin kohdalla, mutta kastikkeissa tästä harvoin on haittaa.
• Vaikka olisit tekemässä tomaattikastiketta, jossa ei ole fraichea reseptissä, mutta sinulta löytyy fraichepurkin jämät, niin voisitko kuitenkin lisätä ne siihen?
• Hapanmaitotuotteita voi hyvin monesta vaihdella päittäin. Turkkilainen (jo)gurtti, fraiche, kermaviili ja muut vastaavat jämäkät hapanmaitotuotteet ovat yleensä vaihdettavissa keskenään päittäin.
• Myös jos pastareseptissä on mainittu kerma ainesosana, niin fraiche, turkkilainen gurtti ja muut vastaavat paksummat maitotuotteet soveltuvat pääasiassa tähän aivan yhtä hyvin.
• Itselläni suurin haaste on avattu kauramaito, sillä nyt kun en ole kahvia pitkään aikaan juonut, niin avattu 1 litran purkki ei kulukaan sitä vauhtia kuin aikaisemmin. Smoothieita ja lettutaikinoita onkin usein tullut tehtyä avatun kauramaitopurkin vuoksi.

Leipä:

• Pidän lähes kaikkea leipää pakkasessa (valmiina siivuina) ja otan sieltä vain tarvittavan määrän kerrallaan. Esimerkiksi vain yhden siivun paahtimen kautta.
• Jos leipäsiivu on vain vähän kuivunut, niin kostuta sitä vedellä ja laita nopeasti mikroon (n. 10 sek), niin se pehmenee.
• Paistopisteleipiä harvoin pakastan, koska ne kuluvat herkullisuudessaan muutenkin nopeasti. 
• Jos tuoretta leipää on jäänyt isompikin pala kuivahtamaan, niin kastele sen pinta kauttaaltaan märäksi vesihanan alla ja laita 150 asteiseen uuniin 5-10 minuutiksi, minkä jälkeen leipä on melkein kuin tuoretta. Tämä toimii parhaiten leivälle, jossa on vielä edes vähän joustavuutta jäljellä, jolloin lopputulos on suunnilleen tuoreen veroinen. Täysin kuivahtaneeseenkin leipään, joka on ollut jo monta viikkoa kuivahtamassa krutonkirasiassa, tämä kikka toimii myös hämmentävän hyvin! Aivan tuoreen veroista siitä ei tule, mutta pehmeää kyllä!
• Joskus leivästä saattaa jokin hyvin kuiva kannikka jäädä yli, koska ne kuivuvat myös nopeasti. Lähes kuivat kannikat jätän kuivumaan lopullisesti ja lisään ne leivänkannikka-rasiaan, josta teen sitten tarpeen mukaan korppujauhoja tai krutonkeja.

Kahvi

Kuluttajaliiton mukaan kahvi on kärkisijoilla hävikkiin päätyvistä aineksista heti vihannesten jälkeen. Uskon hyvin, että työpaikoilla, kun siellä keitetään aina varmuudeksi koko kannullinen, mutta yllättävää oli, että ihan kotitalouksissa kahvi on kärkisijoilla. Meidän kotona kun ei ole mennyt kahvia ehkä kuin pari kertaa koskaan viemäriin. Kotona tiedämme itse tarkasti, minkä verran juomme ja kahvi mitataan tarkasti sen mukaan. Jos on vieraita, niin Markus ahkerasti joka kerta kyselee kaikilta, montako desiä juot, paljonko mittaan sulle ja sulle. Isäni taas esimerkiksi keittää enemmän kerralla kuin juuri sillä kertaa juo, mutta kaataa kahvin heti valmistuttuaan termariin, josta riittää päivän seuraaville kahvikerroille.

Jos joskus kahvia jää yli, niin voi tietysti tehdä mokkapaloja, tiramisua tai pakastaa sitä jääpalamuotteihin, josta saa helposti jääkahvin. Kahvi maistuu myös ainakin kahvi-banaanismoothiessa (kahvia, banaania, maitoa). Jatkuvastihan ei voi leipoa tai täyttää pakastinta kahvijääpaloilla, joten paras vinkki onkin tiedostaa, paljonko juo kahvia mihinkin aikaan päivästä ja keittää vain sen verran. Samaten kysellä vierailta sitten samaa asiaa.

Monella hävikkiuhan alla on aterialta ylijäänyt ruoka tai aterian osat (kuten kermaviilikastike, tacokastike, salsa tms)

Jos ylijäänyrrä tuokaa ei huvita syödä montaa päivää, niin pakkaseen vain. Tai jos sitä ei voi pakastaa, niin sitten se vain syödään, vaikkei niin huvittaisi :D.

Pienet ylijääneet lisukkeet, kuten salsa tai lisukekastikkeet, voivat aiheuttaa päänvaivaa enemmän kuin ylijäänyt pasta-annos. Näiden kohdalla yleensä pyrin pitämään huolta, että jo ruokaillessa katson sen perään, että tarvittaessa lisätään enemmän kastiketta/salsaa kuin ehkä muuten lisäisi, jotta kaikki kuluisi pois.

Jos lisukkeita kuitenkin jää aivan ylimääräisen mitoituksen vuoksi, niin saatan lisätä ne seuraavan aterian kylkeen, vaikkeivat ne siihen kuuluisi. En ehkä gochujang-soijadippiä lisää lasagnen kylkeen, mutta intialaiseen ruokaan se saattaisi vaikka mennäkin.

Markus puhuu leikkisästi tortillakierteestä, mikä tarkoittaa sitä, kun on päättänyt tehdä tortilloita ja ateriasta aina jää jotakin yli, niin tulee ostettua taas lisää niitä jo loppuneita tortilloiden aineksia, jotta saisi käytettyä ne ylijääneet ruoat pois. Tämä johtaa lopulta siihen, että mikään ei lopu tasan.

Ratkaisu tähän voi olla, että syö vajaita tortilloita, jossa ei ole kaikki sinne suunnitellut ainekset, pakastaa loput tortillaletut tai käyttää ylijääneet tortillalisukkeet johonkin tyystin toiseen ruokaan.

Esimerkiksi fraiche, tacokastike ja pilkotut vihannekset uppoavat kaikki vaikkapa tomaattikastikkeeseen pastan kanssa tai kaikkiruokaiseen karriin.

Ruokia, mihin on helppo upottaa ja käyttää erilaisia jämiä: pastat, pyttipannut, quesadillat/toastit ja keitot

Yleiset hyvät hävikkireseptit  

Hävikkiresepteillä tarkoitetaan yleensä reseptejä, joihin on helppo upottaa erilaisia kastikejämiä tai ylijääneitä vihanneksia.

Sosekeitot ja keitot ovat klassikkoja syystäkin. Niihin uppoaa ylimääräiset maitotuotteet, vihannekset, juurekset, avatut lasipurkit (pesto, currytahna jne.)

Pastoihin ja lasagneihin saa upotettua vaikka mitä. Hyvä pasta ei tarvitse montaa ainesta, eli ihan jo se, jos on vain yksikin vihannes, mikä pitäisi käyttää pois, niin harvoin tarvitsee kaupasta ostaa edes mitään uutta pastaa vartan. Pasta ei myöskään tarvitse usein reseptiä, vaan on monen mielestä ruoka, jonka voi valmistaa mututuntumalla käyttämällä kastikkeeseen maitotuotteiden jämät ja/tai vihannekset ja juustonkannikat.

Perinteisiä hävikkireseptejä ovat myös lämpimät leivät, pitsat ja quesadillat, joihin täytteeksi laitetaan sitä mitä jääkaapista löytyy.

Sekalaiset pyttipannut. Pyttipannu voi olla paljon muutakin kuin vain perunaa ja makkaroita. Nakkeja ei tarvita lainkaan, ei edes perunoita. Perinteinen pyttipannu onkin lähtenyt nimenomaan edellispäivän tähteiden hyödyntämisestä ja samaan tapaan siihen voi hyödyntää kaikkia erilaisia juureksia ja kasviksia. Vaihteluksi pyttipannuun voi laittaa vaikka gnoccheja sekaan. Proteiinina toimii tofu, kikherneet tai mikä tahansa muu proteiini. Paista kasviksia ja juureksia pannulla/uunissa, lisää mausteita (esim. intialaisia maustesekoituksia), proteiininlähde, ja lisukkeeksi esim. fraichen/kermaviilin/maustamattoman jogurtin/tsatskin/pikkelöityjen vihanneksin/hummuksen/peston/aasialaisten maustekastikkeiden jämät.

Curryyn voit upottaa esimerkiksi kaiken, mitä pöydällä sen ympärillä näkyy. Kypsennä vihannekset joukkoon tai pikkelöi lisukkeeksi. Maitotuotteet, avatut maustetahnat ja muut purnukoiden jämät uppoavat hyvin curryn joukkoon.

Kaikkiruokainen Karri

Kaikkiruokainen Karri on Markuksen keksimä nimi currylle, joka syö ihan kaiken. Curryt ovatkin mitä mainioimpia kaikenlaisen ”jämän” hyödyntämiseen. Niihin uppoaa erilaiset maustetahnat, currytahnat, aasialaiset kastikkeet, kasvikset (joko kypsymään sekaan tai vaikka pikkelöitynä rinnalle), sekä maitotuotteiden jämät. Yleensä curreihin tulee kookosmaitoa, mutta intialaisiin curreihin tulee suunnilleen yhtä usein jogurttia. Kookosmaidon lisäksi tai sen sijaan voikin, varsinkin intialaisiin, curreihin lisätä fraichea/kermaviilia/jogurttia.

Esimerkiksi blogistani löytyvä korma-resepti on oiva currypohja Kaikkiruokaiseen Karriin.

Peruspohja on tässä. Katsotaan kohta miten sitä voi muutella!

1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
2 tl inkivääritahnaa (tai raastettua inkivääriä)
2 rkl curryjauhetta
1 tl chilihiutaleita
n. 3 rkl rypsiöljyä paistamiseen
250 ml kookoskermaa
400-500g paseerattua tomaattia
1½ rkl sokeria

(1-2 rkl sitruunamehua)
1 tl suolaa

+ proteiinilisuke

+ vihanneksia/juureksia kypsymään joukkoon

Pilko ja kuullota sipulia öljyssä. Lisää inkivääritahna, curryjauhe, chilihiutaleet ja pilkottu valkosipuli. Jatka kuullottamista. Kun seos on tuoksuvaa, lisää joukkoon kookoskerma, paseerattu tomaatti ja sokeri. Anna hautua miedolla lämmöllä vähintään 15 minuuttia. Lisää lopuksi sitruunamehu, suola ja valitsemasi proteiini. Jos haluat lisätä curryyn vihanneksia, niin joko paista niitä aluksi sipuleiden ja mausteiden kanssa pannulla tai lisää kastikkeeseen hautumaan (esim. bataatti/peruna). Jos lisäät kasvikset kastikkeeseen hautumaan, niin lisää myös hieman vettä.

Miten varioida currya ja hyödyntää resepti hävikin minimoimiseen?

• Sipulin ja valkosipulin lisäksi mukaan voi lisätä kuullottumaan myös pienen määrän esimerkiksi selleriä.
• Inkivääritahnan sijaan voit tietysti käyttää myös tuoretta inkivääriä. Inkivääritahnan lisäksi voit laittaa curryyn sitruunaruoho-/tamarindtahnaa, vaikkeivat ne intialaisia mausteita olekaan, mutta joskus paras curry tuleekin sekoittelemalla! Voit myös sekoittaa joukkoon currytahnapurkin jämiä.
• Curryjauhe ei kuulu ehkä ensimmäisiin hävikin uhan alla oleviin asioihin, mutta jos käytit jo currytahnojen jämiä, niin curryjauheen voi siinä tapauksessa jättää lisäämättä tai lisätä paljon vähemmän sitä. Ja jos nyt opetellaan, miten kotona voi muutenkin joustaa reseptissä kaappien antimien mukaan, niin curryjauheen voit vaihtaa johonkin muuhun intialaiseen mausteseokseen (garam masala, tikka masala tms).
• Chilihiutaleet ovat reseptissä siksi, että ne löytyvät yleensä aina kuivakaapista. Chilihiutaleiden sijaan voit tietysti käyttää jääkaapista tuoretta chiliä/jalapenoa tai chilitahnapurkista chilikastiketta.
• Kookoskerman voit vaihtaa suoraan samaan määrää fraichea tai turkkilaista gurttia. Myös ruokakerma sopisi. 250 ml ei tässä tapauksessakaan ole mikään eksakti määre, vaan voit tilanteen mukaan käyttää 2 – 4 dl maitotuotetta. Enemmän maitotuotetta lisätessä kastikkeesta tulee vähän miedompaa. Sitä voi viime kädessä korjata vielä lisäämällä lisää currytahnaa/chiliä/maustetta.
• Paseerattu tomaatti voisi tietysti olla tomaattimurskaakin. Paseeratulla tomaatilla on vain haluttu hakea silkkinen suutuntuma. Voisit myös lisätä osan tomaattimurskan sijasta ihan pilkottuja tomaatteja curryyn. Osa tomaattimurskasta voisi olla myös vaikkapa ne tacosalsapurkin jämät.
• Sitruunamehun voi jättää pois kokonaan, mutta se on siinä antamassa happoa. Sitruunamehun voi varsinkin aasialaisissa resepteissä vaihtaa yhtälailla limemehuun. Myös ei-itämaisissa resepteissä voi sitruunanmehua korvata mielenkiinnosta limellä tai sitten etikalla (vähemmän etikkaa kuin sitruunaa) tuomaan hapokkuutta.
• Sokeri voisi olla yhtä hyvin ruskeaa sokeria tai juoksevaa makeutusta
• Suolan voisi korvata vaikkapa edellisiltä aterioilta ylijääneellä soijakastikkeella. Soijaa käytetään enemmän kuin suolaa. Tässä esim 1 rkl soijaa voisi olla sopiva.
• Proteiiniksi voit lisätä mitä tahansa: tofua, soijasuikaleita, hernistä, kikherneitä, linssejä
• Kasviksiksi joukkoon sopii mikä tahansa kasvis, joka tykkää kypsentämisestä: esim. munakoiso, kesäkurpitsa, tomaatit, paprika, parsakaali, kukkakaali, bataatti, peruna, porkkana.
• Tuoreena syötävät kasvikset taas voi aina pilkkoa tai pikkelöidä lisukkeeksi.